Viha ja pelko vastaan realismi ja luontokato
Vastasin jokin aika sitten Nuorten Luonnon haastatteluun susia koskien ja aloin pohtimaan susipelkoa ja yleistä suhtautumista susiin Suomessa. Susipelosta ei ole julkisesti puhuttu vielä kovin kauaa – oikeastaan siitä lähtien kun sudet levisivät uusille alueille länteen. Pelko sinänsä on ymmärrettävää, ja koska on kyse villieläimestä, on mahdotonta vannoa, ettei mitään ihmisiin kohdistuvia vahinkoja tapahtuisi koskaan. Riski on kuitenkin erittäin pieni. Miksi tätä pelkoa sitten ruokitaan koko ajan? Onko sen takana kulttuurihistoriaa, susivihaa, halua metsästää suurpetoja vai näiden kaikkien yhdistelmä? Toisaalta suojelumyönteisyydestä ei kirjoiteta julkisuudessa paljoakaan, vaikka susireviireilläkin asuu ja viettää aikaa paljon susimyönteisiä tai ylipäätään suurpetoihin myönteisesti suhtautuvia ihmisiä. Rinnakkaiselo on kuitenkin avainasemassa siinä, että luonnon monimuotoisuus säilyy, ja susi avainlajina on tärkeä osa sitä.
Lasten turvallisuus nostetaan usein ensimmäisenä susikeskusteluissa esiin, ja moni kunta on järjestänyt susikuljetuksia. Liikenneonnettomuudet – kuten niin moni muukin asia – ovat paljon todellisempia riskejä. Turvallisuusuhka ihmisille nostetaan usein esiin myös silloin, kun halutaan lisätä ja vapauttaa suden laajamittaista metsästystä, vaikka suurpetojen – ja nykyisin myös villisikojen – aiheuttamien vaaratilanteiden hoito kuuluu poliisille. Usein nostetaan myös esille, että jollei metsästystä sallita, on vaarana, että aloitetaan salametsästys. Tosiasiassa salametsästystä tapahtuu Suomessa koko ajan, ja viime aikoina on paljastunut isoja salametsästystapauksia.
Somekommenteissa nostetaan monesti esille, että suden suojelijoiden pitäisi olla vastuussa kaikista suden aiheuttamista vaaratilanteista, petovahingoista ja esimerkiksi petoaitojen ylläpidosta ja kustannuksista. (Riistakeskukselta voi hakea aitatarvikkeita, ja jos anomus hyväksytään, ne saa ilmaiseksi.) Somessa voi tietysti laukoa kaikenlaista, mutta ajatusmalli tuntuu oudolta. Vastaavasti kaikki autoilijat olisivat vastuussa liikenneonnettomuuksista tai rattijuopumuksista ja kaikki koiranomistajat koirien aiheuttamista vahingoista. Silti metsästyskoirien kohdalla vain suden aiheuttamat vahingot nostetaan otsikoihin ja sutta demonisoidaan, vaikka sudelle on normaalia käytöstä käydä toisen koiraeläimen kimppuun reviirillään. Sitä sen sijaan pidetään hyväksyttävämpänä, että hirvi potkaisee koiraa, koira tippuu jäihin. Samoin hyväksytään se, että luolakoiran urotyö on hätyyttää pesästään mäyrää, kettua tai supikoiraa, vaikka koira itse saa usein samalla vammoja.
Itse koiranomistajana en pelkää kulkea samoilla alueilla susien kanssa, koska pidän koirani lähellä. Minulta on myös jokunen tuohtunut metsästäjä kysynyt, että mitä tekisin, jos susi tappaisi oman koirani. Ensimmäiseksi mieleeni tuli, että syyttäisin itseäni, koska olen vastuussa koiristani. Olen edelleen tätä mieltä.
Tällä hetkellä EU-komissio on esittänyt suden suojelun heikentämistä ”suojelluksi”, kun se nykyään on ”tiukasti suojeltu”. Prosessi ei tapahdu hetkessä, eikä ole varmuutta sen läpimenemisestä. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi, antaa poronhoitoalue osviittaa tulevasta. Siellä susi ei ole yhtä tiukasti suojeltu kuin muualla Suomessa, ja käytännössä se on sudelle aina yhtä kuin tappotuomio. Ministeri Essayahin johdolla Suomi ilmoitti haluavansa helpottaa myös karhun ja ilveksen metsästämistä, vaikka kansalaiset ilmoittivat mielipiteensä etenkin ilveksen metsästyksen osalta varsin kuuluvasti viime vuonna. Osa EU-maista haluaa heikentää esimerkiksi saukon, merimetson ja hylkeen suojeluasemaa. Kun tie suojelun heikentämiselle avataan, voi lopputulos olla nopeasti katastrofaalinen.
Elämme kuudennen sukupuuttoaallon ja luontokadon aikaa. Nyt jos koskaan meidän tulee suojella luontoa.
Mari Nyyssölä-Kiisla
Luontoliiton susiryhmän puheenjohtaja
Suden uhanalaisuuden syy on maa- ja metsätalousministeriön harjoittama suurpetopolitiikka. Suden kaltoinkohtelu on lopetettava!
Susiryhmän tavoitteena on suden ja ihmisen rauhanomaisen rinnakkaiselon edistäminen sekä sudelle ominaisen laumaelämän turvaaminen. Luontoliiton susiryhmän tekemä työ perustuu vapaaehtoisten aktiivisuuteen sekä lahjoituksiin.
Voit helposti tukea Luontoliiton susiryhmän toimintaa maksamalla jäsenmaksusi
Voit helposti tukea Luontoliiton susiryhmän toimintaa maksamalla jäsenmaksusi.
Maksu on 20 euroa vuosittain, ja maksetaan lahjoituksena alla olevan ohjeen mukaan.
Lähetä ilmoitus maksusta yhteystietoinesi osoitteeseen: toimisto@luontoliitto.fi
Luontoliiton tilille:
Lahjoita haluamasi summa (20 tai X euroa): IBAN: FI62 1574 3007 1006 37 BIC: NDEAFIHH Muista käyttää viitenumeroa: 5015011005
MobilePaylla:
Lahjoita haluamasi summa numeroon: 50523.
Täytä ”lisää kommentti” -kenttään tuen saaja: HARMAASUSI
Muistamalla sutta testamenttilahjoituksella:
Tekemällä testamenttilahjoituksen arvokas lahjasi menee kokonaisuudessaan ilman veroja luonnonsuojelutyöhön sekä lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen. Kysy lisää: toiminnanjohtaja Riku Eskelinen, 050 572 7782, susiryhma@luontoliitto.fi.
Lahjoituksesi käytetään suurpetojen suojelua edistävän nuorten ympäristötoiminnan sekä lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen, ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen toteuttamiseen sekä lapsille ja nuorille suunnatun tietopohjaisen materiaalin tuottamiseen. Kertyviä varoja voidaan käyttää edellä mainittuja tehtäviä hoitavien työntekijöiden palkkauskuluihin sekä erilaisiin näihin tehtäviin liittyvien materiaalien tekemiseen ja toiminnan ohjaamiseen, hallinnointiin ja vaikuttamistyöhön sekä matkakuluihin.
Rahankeräyslupamme näet klikkaamalla tästä.
Luontoliiton vuosi 2023 oli varsin tapahtumarikas
Vuoteen on mahtunut useita onnistumisia. Kokosimme tähän niistä muutamia.
Ilman teitä, Luontoliiton tukijoita, emme olisi onnistuneet. Kiitos teille siitä!
Tervetuloa mukaan Luontoliiton susiryhmän toimintaan suurpetojen puolesta!
Susiryhmälle voi kirjoittaa osoitteeseen: susiryhma@luontoliitto.fi
Copyright © 2024 Luontoliitto, All rights reserved.
Luontoliitto ry
Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki
Puh. (044) 516 6227
susiryhma(at)luontoliitto.fi
Luontoliiton susiryhmän jäsenkirje Suden aika ilmestyy kerran vuodessa, ja siinä kerrotaan Luontoliiton susiryhmän kuulumisia. Tilaa Suden aika -jäsenkirje täältä.
