Luontoliiton susiryhmä halusi tietää, mitä presidenttiehdokkaat ajattelevat ihmisen ja suden rinnakkaiselosta. Kysymyksiimme vastasivat Mika Aaltola, Li Andersson, Sari Essayah ja Olli Rehn.
Vastauksissaan kaikki ehdokkaat ovat yhtä mieltä siitä, että susi kuuluu Suomen luontoon samoin kuin kettu tai hirvi. Yhtä mieltä he olivat myös siitä, että suden salametsästys on saatava kuriin.
Lähes kaikki vastanneet ehdokkaat olivat sitä mieltä, että suden paluu Länsi- ja Etelä-Suomeen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta ja suden on annettava elää myös Lapissa.
Pieniä mielipide-eroja tuli näkyviin, kun kysyimme ehdokkailta suden aiheuttamien riskien todellisuudesta ja siitä, pelkäävätkö he mennä metsään susireviirillä.
Lue lisää presidenttiehdokkaiden susimielipiteistä:
1. Susi kuuluu Suomen luontoon samoin kuin esimerkiksi kettu tai hirvi.
Sari Essayah Kyllä
Olli Rehn Kyllä
Mika Aaltola Kyllä
Li Andersson Kyllä
2. On tärkeää, että susi on palannut läntiseen ja eteläiseen Suomeen rikastuttamaan luontoa.
Sari Essayah Kyllä
Olli Rehn En osaa sanoa
Mika Aaltola Kyllä
Li Andersson Kyllä
3. Toisin kuin mediassa kerrotaan, suden aiheuttamat riskit ovat pieniä.
Sari Essayah Ei
Olli Rehn Ei
Mika Aaltola En osaa sanoa
Li Andersson Kyllä
4. Pelkään mennä metsään suden reviirillä.
Sari Essayah Ei
Olli Rehn En osaa sanoa
Mika Aaltola Ei
Li Andersson Ei
5. Suden on annettava elää myös Lapissa.
Sari Essayah Kyllä
Olli Rehn Kyllä
Mika Aaltola En osaa sanoa
Li Andersson Kyllä
6. Suden salametsästys on saatava kuriin.
Sari Essayah Kyllä
Olli Rehn Kyllä
Mika Aaltola Kyllä
Li Andersson Kyllä
7. Miten edistäisit suden ja ihmisen rinnakkaiseloa?
Sari Essayah:
”Suotuisan suojeluntason ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tasapainoilla, johon kuuluu vahinkoperusteinen ja kannanhoidollinen metsästys.”
Olli Rehn:
”Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta samalla on tunnistettava ja tunnustettava kasvavan susikannan aiheuttamat vahingot esimerkiksi metsästyskoirille ja kotieläimille sekä ihmisten kokema turvattomuus. Kannatan kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta pystyttäisiin pitämään ihmisarkana, kuten karhunmetsästyksen avulla tehdään.”
Mika Aaltola:
”On tärkeää, että sudet pysyvät poissa ihmisten ilmoilta ja pelkäävät ihmisiä. Ihmisen ja suden välisen rajapinnan tulehtuminen ei edesauta positiivista luontosuhdetta. Todellisista riskeistä on hyvä puhua asiapohjalta. Kotieläimiin kohdistuvaa haittaa on myös torjuttava.”
Li Andersson:
”Suden ja ihmisen rinnakkaiselon edistämiseksi tarvitaan sekä tietoa että tukea. Ihmisten on saatava julkisista lähteistä ajantasaista ja luotettavaa tietoa susikannan kehityksestä, jotta erilaiset huhupuheet eivät levitä turhaa pelkoa. Aktiivinen vuoropuhelu reviirialueilla asuvien ihmisten kanssa on tärkeää. Toinen tärkeä asia on susivahinkojen ennaltaehkäisy, eli tarvitaan monipuolisia tukitoimia niille, joita susikannan vahvistuminen uhkaa. Esimerkkeinä petoaitoja ja erilaisia karkotusvälineitä eläintiloille, tai suojaliivejä metsästyskoirille. Kolmanneksi on huolehdittava hallinnon sujuvuudesta, kuten esimerkiksi petovahinkojen korvaus ja haittaa aiheuttavien yksilöiden poikkeuslupien myöntäminen, jotta salametsästykseen ei tarvitsisi turvautua.”
