“Euroopan komissio kehottaa paikallisyhteisöjä, tutkijoita ja kaikkia asianomaisia osapuolia toimittamaan ajantasaisia tietoja susikannasta ja susien vaikutuksista 22. syyskuuta 2023 mennessä.
Kerättyjen tietojen perusteella komissio päättää ehdotuksesta, jolla muutetaan tarvittaessa suden suojeluasemaa EU:ssa, päivitetään oikeudellista kehystä ja lisätään tarvittaessa joustavuutta susikannan kehittymisen perusteella.
Komissio on tietoinen siitä, että susien palaaminen sellaisille alueille, joilla niitä ei ole pitkään aikaan ollut, voi aiheuttaa konflikteja paikallisten maatalous- ja metsästysyhteisöjen kanssa, varsinkin jos toimenpiteitä kotieläinten suojaamiseksi hyökkäyksiltä ei ole laajasti käytössä.” (Lainaus Euroopan kommission tiedotteesta)
Suomessa susi on tiukasti suojeltu laji poronhoitoalueen ulkopuolella. Jos suden asemaa muutetaan lajin suojelun osalta, susi menettää tiukan suojelun ja sitä metsästetään kannanhoidollisesti koko Suomessa. Tämä tarkoittaisi vuosittaisia suden metsästyskiintiöitä, kuten tehdään jo karhun ja ilveksen osalta.
Euroopan komissiolle voi kirjoittaa sudesta suomeksi tai ruotsiksi sähköpostiosoitteeseen:
EC-WOLF-DATA-COLLECTION@ec.europa.eu
Linkki Euroopan komission tiedotteeseen:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_4330
Luontoliiton susiryhmä pyytää tukijoitaan lähettämään sähköpostia Euroopan komissiolle ja kertomaan oman asuinalueensa susitilanteesta ja susien vaikutuksista. Kirjoita viestisi komissiolle omin sanoin. Olemme koonneet tärkeitä suteen liittyviä asioita viestien tueksi.
Kiitos paljon tuesta suden puolesta!
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Suden suojelun taso ei ole suotuisa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susia elää Suomessa arvioilta noin 291–331 yksilöä. Suomen susikannan tulisi kasvaa merkittävästi nykyisestä, jotta se säilyisi geneettisesti elinvoimaisena. Luke on väliraportissaan määrittänyt geneettisesti elinvoimaisen susikannan kooksi vähintään 500 yksilöä. Lähde
Suurpedot (ilves, susi, karhu) muodostavat vain alle 0,1 % metsästyskoirien kuolinsyistä.
Suomessa 12,5 % metsästyskoirien kuolemista johtuu liikenneonnettomuuksista. Lähde
Metsästysharrastus aiheuttaa metsästyksessä käytettäville koirille eri tavoin kipua, vammautumisia sekä kuolemia. Lähde
Kotieläinvahingot poronhoitoalueen ulkopuolella ovat Suomessa harvinaisia muihin Euroopan maihin verrattuna.
Susien aiheuttamia lammasvahinkoja tapahtuu vuosittain keskimäärin 30–50 ja muita karjalle aiheutuneita vahinkoja alle 20. Lähde
Petovahinkojen ennaltaehkäisy on osoittautunut tehokkaaksi.
Petovahinkoja voidaan ennaltaehkäistä sähköistetyillä petoaidoilla ja erilaisilla karkotteilla. Nämä keinot ovat osoittautuneet kannanhoidollista metsästystä tehokkaammaksi tavaksi ehkäistä vahinkoja. Lähde
Suden metsästys ei lisää niiden ihmisarkuutta.
Yleinen mielipide on, että susia on metsästettävä, jotta susien arkuus ihmisille lisääntyisi. Tälle mielipiteelle ei ole tieteellistä perustelua. Lähde
Suomessa on vain vähän suurpetoja.
Susien ja muiden suurpetojen vähäinen määrä on johtanut muun muassa pienten hirvieläinten kantojen runsastumiseen. Tämän myötä myös hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Lähde
Susi on huippupeto, eikä sitä tarvitse metsästää.
Susikannan kokoa säätelevät lajin pentutuotto, saaliseläinten määrä ja elinympäristö. Suomessa suden ja muiden petoeläinten kannanhoidollinen metsästys on trofeemetsästystä. Lähde
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen into on suurta, sillä suden trofee (kallo, talja tai muu eläimen osa) on harvinainen ja arvostettu metsästysmuisto.
EU-kansalaiset ovat suden puolella.
Eurogroup for Animals -kattojärjestön teettämän susiaiheisen mielipidekyselyn mukaan valtaosa EU-kansalaisista tukee suden suojelua ja vielä suurempi osa vastustaa suden tappamista kaikissa olosuhteissa.
Kyselyn mukaan Suomessa 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että sudet kuuluvat luontoon samalla tavalla kuin ketut, peurat ja jäniksetkin, ja 90 % vastaajista sanoi, että sudella on oikeus elää luonnonvaraisesti (90 %). Lähde
Vakaat susilaumat vähentävät konflikteja.
Susilauman hajoaminen heikentää lauman kykyä metsästää, ja voi lisätä kotieläimille aiheutuvia vahinkoja. Lähde
Tutkimukset osoittavat, että yhtenäiset susilaumat käyttäytyvät ennakoitavammin, mikä vähentää konflikteja. Lähde
Suomessa poronhoitoalue on tyhjennetty susista.
Suomi on pinta-alaltaan suuri, mutta sudelle ei anneta mahdollisuutta elää lajille ominaista elämää. Poronhoitoalue (jossa ei ole tiukkaa susien suojelua) on tyhjennetty susista, eivätkä sudet pääse vaeltamaan Suomesta Ruotsiin tai Norjaan. Poronhoitoalueelta pyritään vuosittain hävittämään mahdollisimman paljon alkuperäiseläimistöön kuuluvia suurpetoja sekä metsäpeuroja. Tämä heikentää Skandinavian susien geneettistä monimuotoisuutta.
Sudella on tärkeä oma paikkansa osana ekosysteemiä.
Tutkimukset osoittavat, että susien metsästämisellä on pikemminkin negatiivinen kuin positiivinen vaikutus ihmisten sietokykyyn ja suhtautumiseen sutta kohtaan. Lähde
Suurin osa luonnonsuojelualan ammattilaisista vastustaa suurpetoeläinten tappamista, kun tavoitteena on vähentää populaatioiden kokoa, lisätä ihmisten sietokykyä, toimeentuloa tai pelkoa. Lähde
Maa- ja metsätalousministeriön tulisi olla susikysymyksessä neutraali.
On arveluttavaa, että Suomessa maa- ja metsätalousministeriö tukee avoimesti suden suojeluntason alentamista, erityisesti kun se on saanut EU-komissiolta yli 5,5 milj. euroa SusiLIFE-hankkeeseen, jonka tarkoitus on edistää erittäin uhanalaisen suden ja ihmisen rinnakkaiseloa. Lähde
Vaikka suurin osa suomalaisista ei metsästä ja haluaa, että sudella on mahdollisuus elää lajille luontaista laumaelämää, Suomen petopolitiikka myötäilee metsästystä harrastavien, eläintilallisten ja porotalouselinkeinoa harjoittavien tahojen vaatimuksia.
Lisätietoja:
Kiitos paljon aktiivisuudesta!
