Luontoliitto teki syksyllä 2023 sopimuksen Saariston ympäristösäätiön kanssa ennallistamistoimista ja luonnonhoidosta Getskärin saarella Tammisaaren saaristossa. Saaren niittyjä on laidunnettu jo yli 400 vuotta, mutta nyt niiden säännöllinen hoito ja laidunnus on loppunut ja perinnebiotoopit olivat alkaneet kasvaa umpeen.
Luontoliittolaiset hoitavat tätä tärkeää tehtävää ainakin kymmenen vuoden ajan! Talkoolaiset pääsevät siis näkemään alueen kehityksen vuosien varrella.
Avoimien elinympäristöjen hoito on yksi merkittävimmistä tavoista torjua luontokatoa
Getskärin perinnemaisema koostuu vanhasta kalastajatilasta, sen rakennuksista ja ympärille aikoinaan raivatuista niityistä ja kedoista. Tällaisia perinteisen karjatalouden vaikutuksesta muovautuneita elinympäristöjä kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Perinnebiotoopit ovat erityisen monilajisia, ja monien niillä viihtyvien lajien alkuperä ulottuu aina jääkauden aikaan asti. Silloin avoimia elinympäristöjä, kuten niittyjä ja aroja oli Euroopassa laajasti, ja niillä laidunsivat jo kadonneet lajit, kuten visentit ja alkuhärät.
Avoimet elinympäristöt ovat monimuotoisin elinympäristömme, mutta samalla heikoiten suojeltu. Tällä hetkellä Suomessa suojelluista alueista vain reilu 1 % on perinnebiotooppeja, vaikka niillä elää jopa 25 % Suomen uhanalaisista lajeista. Jokainen ennallistettu niitty on siis merkittävä lisäys satojen uhanalaisten lajien elinpinta-alaan Suomessa. Yhtä tärkeää on ylläpitää kohteita jatkuvan hoidon piirissä, sillä elinympäristöjen määrän lisäksi myös niiden laatu on romahtanut viime vuosikymmeninä.
Kokonaisuutena perinnemaisemat ovat siis tärkeitä sekä kulttuurisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Getskärin niityt yhdistyvät myös osaksi Tammisaaren kansallispuiston ja Skärlandetin maisemanhoitoalueen ekologista verkostoa, mikä tekee työstä erityisen merkityksellistä.
Vuosi sitten aloitettiin niityn raivauksella
Luontoliiton ensimmäinen leiri Getskärillä syksyllä 2023 järjestettiin pilvisessä mutta lämpimässä syyskuun säässä. Saarella ei ollut vielä mitään leirivarustusta, vaan leiriläiset pakkasivat omat telttansa, trangiansa ja ruokansa rinkkaan ja astuivat junaan kohti Tammisaarta.
Matka Tammisaaren juna-asemalta kohti Getskäriä jatkui Luontoliiton järjestämin kimppa- ja taksikyydein. Autoilla päästiin Sommaröstrandiin asti, josta on noin 15 minuutin venematka Getskäriin. Venekuskina toimi paikallinen venetaksiyrittäjä Niklas, joka tuntee seudun karikot kuin omat taskunsa!
“Ensimmäisellä Getskärin leirillä vallitsi lämminhenkinen ja yhteisöllinen tunnelma. Leiri oli minulle ensimmäinen kosketus ennallistamistyöhön, ja rakastuin siihen heti. Työt sujuivat ongelmitta, sillä saimme hyvän ohjeistuksen ja kaikki tarttuivat toimeen reippaalla asenteella. Saarella syntyi vahva yhteishenki, ja leiri jätti pysyvän muiston uusista ystävistä ja luonnon hyväksi tehdystä työstä.”
-Anna, 23 vuotta
Leirillä saaren pääniityltä Hemängeniltä poistettiin katajia sekä jopa yli nelimetrisiksi yltäneitä mäntyjä, joista vanhimmat olivat noin 15-vuotiaita. Yhteensä männyn taimia poistettiin niityltä yli 200 kappaletta, mikä itsessään on jo selvä merkki kiihtyvästä umpeenkasvusta. Männyt muokkaavat niityn elinolosuhteita nopeasti sellaisiksi, ettei niittylajisto enää menesty. Esimerkiksi mäntyjen hapan neulaskarike ja varjostavat puut yhdessä muuttavat elinolosuhteita niittylajistolle kelpaamattomaksi ja samalla sammalta ja jäkälää suosivaksi.
Kesäkuussa jatkettiin ensimmäisellä niitolla
Alkukesästä 2024 Getskärille palattiin kymmenen leiriläisen voimin. Tarkoituksena oli jatkaa Hemängenin ennallistamista monimuotoisemmaksi niityksi. Niitty kaipaa vähäravinteisuutta, ja tätä tavoitetta kohti työskenneltiin niittämällä ja viemällä niittojäte pois syksyllä poltettaviin kasoihin. Samalla tehtävänä oli alkaa taklata pahamaineista hietakastikkaa, joka oli ehtinyt vallata lähes koko niityn. Hietakastikka on tuppaissa kasvava heinälaji, joka tyypillisesti valtaa rehevöityviä niittyjä. Tehokkain keino hietakastikan vähentämiseen ja lajiston monipuolistamiseen on kaksi kertaa kesässä tapahtuva niittäminen.
Kesäkuusta alkaen leirejä on tehty Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksen turvin. Kesäkuun leirillä rakennettiin pöytiä työskentelytasoiksi ja ruokailua varten, ja lisäksi tehtiin polttopuita edellisellä leirillä kaadetuista puista ja tuulenkaadoista. Luonnonhoitotöihin sopivan työvälinevalikoiman lisäksi saarelle oli nyt saatu myös leirikeittiö, jonka turvin leirikokki ja leiriläiset itse pääsivät hoitamaan nälkäisten ulkotalkoolaisten muonitusta.
Ja kyllähän se ruoka reippaan työn jälkeen on maistunut!
Moni talkoolainen on pitänyt juuri leirien fyysisestä puolesta. Luonnonhoito on usein reipasta hommaa, mutta työt ovat sellaisia, joita kuka vain voi oppia. Viikatetta heiluttaessa tai kottikärryjä työntäessä keho ahkeroi mutta aivot saavat levätä.
Luonnonhoitoleirien fyysisyyttä ei kannata pelästyä, sillä taukoja saa pitää oman tarpeen mukaan. Tunnetusti parhaita hetkiä ovat olleet myös rupattelu talkoilun lomassa. Jutellessa saatetaan päästä syvällekin niittyekosysteemin maailmaan …tai ihan vaan vertaillaan taskusta löytyvää eväsvalikoimaa.
”Mikä Getskär ois suomeksi? …Kilisaari!” Kuului vapaasti suomennettu, jo suhteellisen vakiintunut nimi saarelle luontoliittolaisten suusta.
Kesäkuun leirillä ehdittiin, retkeilyn ja saunomisen lomassa, niitettyä suurin osa Hemängenistä, kiitos kovassa helteessä töitä tehneiden ahkerien talkoolaisten!
Ukkosta uhmannut elokuun niittoleiri
Elokuun alkupuolella palattiin Getskärille taas valmiina niittohommiin. Leirillä seurattiin ankarasti säätiedotusta, sillä kesäukkosia oli liikkeellä!
Suurin osa kesällä tapahtuvien leirien talkootyöstä on viikatteella tapahtuvaa niittämistä, mutta sen lisäksi leireillä pääsee tekemään muitakin vaihtelevia työtehtäviä. Niityltä poistetuista puista on esimerkiksi tehty klapeja leirisaunan lämmitystä varten. Halukkaat ovat siis päässeet sahaamaan, vesuroimaan ja hakkaamaan kirveellä klapeja. Getskärillä mitään ei tarvitse osata etukäteen, vaan kaikkien työkalujen käyttöön opastetaan tarvittaessa, ja jokainen saa harjoitella niiden käyttöä turvallisessa ilmapiirissä.
”Monilla on ala-asteen puutyötunnilta jäänyt mielikuva, että vaikka sahaaminen olisi jotenkin vaikeaa. Getskärillä pääsee opettelemaan tämmöisiä käytännön taitoja uudestaan, turvallisessa ilmapiirissä!” sanoo leirien koordinaattori Hanna Pöllänen.
Toisen leiripäivän iltana saatiin juuri päivällisen tiskit tiskattua ja sauna lämpimäksi, kun taivas repesi ja vettä tuli yhtäkkiä kuin saavista kaatamalla. Getskärin saunalla ei ole suihkua, joten kuuroa sai halutessaan hyödynnettyä matkalla saunalle. Osa taas nautti hetkestä kuunnellen sateen ropinaa teltassa ja syöden herkkuja rinkasta. 😊
Lopulta koko leirin aikana satoi ja ukkosti vain öisin! Päivisin saatiin ihailla mahtipontisia, ukkosta enteileviä pilvimuodostelmia.
Lokakuun polttoleirissä oli tunnelmaa
Edellisillä kolmella leirillä oli syntynyt suuria kasoja niityltä raivattua pientä puuta sekä niitettyä heinää. Niittyjen ennallistamisen kannalta on tärkeää, että näiden kasojen sisältämät ravinteet eivät maatuessaan palaa saaren niityille. Polttamalla ravinteet saadaan järkevimmin poistettua saarelta.
Niinpä oli aika Luontoliiton ensimmäisten polttotalkoiden! Polttaminen ennallistamistoimena vaatii hyvää käsitystä tulen hallinnasta. Hommaan lähdettiin Luontoliiton Itämeri-vastaavan, aiemmin Saaristomeren kansallispuistolla ennallistamistöissäkin työskennelleen Ville Laitisen johdolla.
”Polttoleirillä oli ihanaa! Kesällä niitetty heinä paloi lauantaina nätisti leimahtaen jättäen aikaa myös vaahtokarkkien paahtamiseen <3. Jotain nuotion koosta kertoo tarve käyttää kaksimetrisiä ”nuotiotikkuja” ja t-paidan riittäminen nuotion läheisyydessä.”
-Leo, 22 vuotta
Tuli sammutettiin lopullisesti vasta saunomisen ja keskiyön jälkeen. Yön pimeydessä kourallinen talkoolaisia ehti nauttia pimeässä hiilloksesta, joka hehkui kuin timanttipelto.
Sinustako ohjaaja ennallistamisleirille? Laita kesän 2025 tapahtumat jo korvan taakse!
Luontoliitto järjestää ennallistamisleirejä Getskärillä joka vuosi kesä- ja elokuun alkupuolella. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa leirejä ohjaavat yhä enemmän Luontoliiton ennallistamistoimintaan koulutetut vapaaehtoiset, jotka saavat ohjaamisesta palkkion.
9.–13.6.2025 (ma–pe) järjestetään Ennallistamisleirien ohjaajakurssi, jossa koulutetaan vapaaehtoisia Luontoliittolaisia Getskärin leirien ohjaajiksi! Leirillä saa tietoja & taitoja myös muualla kuin Getskärillä tapahtuvan perinnebiotooppien luonnonhoidon ohjaamiseen.
7.–10.8.2025 (to–su) Getskärillä järjestetään Luontoliiton jokavuotinen ympäristötoimintaleiri! Leirillä tulee olemaan ennallistamisen lisäksi myös monipuolisemmin ympäristövaikuttamiseen keskittyviä työpajoja ja ohjelmaa.
Helmi-elinympäristöohjelma rahoittaa Getskärin talkooleirejä.
