Luontoliitto on saanut tehtäväkseen suojella Getskärin saaren arvokasta luontoa. Saarella tullaan järjestämään kaksi kertaa vuodessa talkoot, joissa ennallistetaan perinnemaisemia ja opitaan luonnosta luonnossa. Seuraavat talkoot ovat 31.8–3.9.
Luontoliitto on saanut oman hoitosaaren. Skärgårdsmiljöstiftelsenin (SMS) eli Saariston Ympäristösäätiön toiveesta Luontoliitto auttaa suojelemaan saaren arvokasta luontoa ja hyödyntämään saarta kasvattaakseen yleistä ympäristötietoutta.
Getskär on osa Saariston Ympäristösäätiön omistaa yksityistä luonnonsuojelualuetta, johon kuuluu yhteensä 80 saarta ja luotoa. Alue alkaa sisäsaaristosta ja ulottuu ulkosaaristoon, ja sen luonto on hyvin vaihtelevaa: on monipuolista metsää, rantakallioita, rantaruovikkoa ja niittyjä.
Luontoliitto tulee ylläpitämään ja ennallistamaan Getskärin avoimia perinnemaisemia, kuten niittyjä ja ketoja, kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä talkoilla.
Avoimet perinnemaisemat ovat yksi Suomen uhanalaisimmista elinympäristöistä, ja samalla ne ovat monimuotoisia biotooppeja, joilla elää runsaasti uhanalaisia lajeja.
– Umpeen kasvaminen tapahtuu nopeasti ja sen jälkeen on vaikea saada aluetta enää palaamaan ennalleen, Itämeri-ryhmän Ville Laitinen sanoo.
Osallistu talkoisiin
Ensimmäisen talkoot järjestetään 31.8.-3.9.2023. Talkoissa niitetään heinää, poistetaan puuntaimia ja tutustutaan saaren historiaan.
Getskär sijaitsee Tammisaaren saaristossa, noin 1,5 tunnin ajomatkan ja 15 minuutin venetaksimatkan päässä Helsingistä.
Lisätietoa talkoista ja ilmoittautumiset: Ilmoittautuminen Getskärin talkooleirille 31.8.-3.9.2023 (office.com)
Talkooleirien toiminta rahoitetaan Helmi-ohjelmasta Uudenmaan Ely-keskuksen kautta.
Getskärin historiaa
Saariston Ympäristösäätiön tarina käynnistyi vuonna 1939, kun säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan, Pontus Kihlmanin, isovanhemmat meloivat Helsingistä kohti Tammisaaren saaristoa ja päätyivät Getskärin tienoille.
Pariskunta rakastui paikkaan niin, että vietti siellä koko kesän. Vuonna 1940 Kihlmanit vuokrasivat alueelta Sonaholm-nimisen saaren. Seuraavana vuonna he ostivat saaren.
– Siitä lähtien sukumme on asunut saarella varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ja ylläpitänyt aluetta, Pontus Kihlman kertoo.
Vuonna 1949 isoisä Svante Kihlman osti Getskärin saaren alueineen ja seuraavina vuosikymmeninä hankki lisää saaria ensin ulkosaaristosta ja sitten sisäsaaristosta.
Kihlmanit halusivat säilyttää saariston kulttuurimaisemaa ja suojella sen luontoa myös tuleville sukupolville.
Vuonna 1991 Svante Kihlman perusti Saariston Ympäristösäätiön yhdessä Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Suomen Nordenskiöld-seuran kanssa.
Säätiön tavoitteena on edistää saariston tutkimusta, suojella kaunista saaristoluontoa, ylläpitää perinteistä kulttuurimaisemaa ja toimia elävän saariston puolesta.
Saariston Ympäristösäätiö omistama alue kuuluu nykyään EU Natura 2000 -verkostoon, ja se on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena.
