Älä osta mitään -päivän historiasta

Luontoliitto toi Älä osta mitään -päivän Suomeen jo 31 vuotta sitten. Nykyään Älä osta mitään -päivä on koko kuukauden kestävä kampanja, jolla herätellään kuluttajia pohtimaan kuluttamistaan.

Kanadalaisen mainosmiehen keksintö rantautui Suomeen

Kansainvälisen Älä osta mitään -päivän synty voidaan jäljittää useisiin aloitteisiin, paikkoihin ja tekijöihin. Ensimmäinen No Shop Day, kuten sitä aluksi kutsuttiin, järjestettiin Vancouverissa vuonna 1992 kanadalaisen mainosmiehen Ted Daven aloitteesta. 

Daven ideana oli järjestää kollektiivinen protesti kerskakulutuksen armottomia kutsuja vastaan, erityisesti mainosalan toimintaa kyseenalaistaen. Daven aloitetta lähti ajamaan kanadalainen Adbusters-verkosto, joka tuli kuuluisaksi etenkin suuryritysten toimintaa kritisoivista vastamainoksistaan. 

Eurooppa sai oman Consumer Holidaynsa

Vuonna 1994 myös Euroopassa kokeiltiin kulutuskriittistä Consumer Holiday -projektia, jota vetivät Wolfgang Zuckermann sja Internet-pohjainen kansalaisjärjestö The Commons. Vuoden 1994 Consumer Holiday -ryhmä ei tiennyt mitään kanadalaisesta projektista, mutta tutustui siihen myöhemmin ja tarjosi tukensa Adbustersille. 

Vuonna 1995 myös kestävän kehityksen keskus Omslag käynnisti Älä osta mitään -päivän perinteen Hollannissa. Sittemmin yhä useammassa maassa on alettu viettää Älä osta mitään -päivää.  

Muutaman viime vuoden ajan Adbusters on nimennyt Älä osta mitään -päivän kampanjan uudelleen koko joulua koskevaksi Älä osta mitään -jouluksi (Buy Nothing Christmas), joka vuonna 2012 kulki OccupyXmas -nimellä osoittaakseen tukea kansainväliselle occupy-liikkeelle. 

Mistä Älä osta mitään -päivässä on siis kyse?

Älä osta mitään -päivä on ajoitettu kiitospäivän jälkeiselle perjantaille, joka Yhdysvalloissa tunnetaan nimellä Black Friday. Niin sanottuna mustana perjantaina kuluttajat ovat usein sankoin joukoin ostoksilla. Ajoituksella halutaankin kritisoida joulua edeltävää ostohysteriaa.

Osassa Euroopan maita Älä osta mitään -päivää vietetään yhtä kalenteripäivää myöhemmin, lauantaina, sillä se on todettu perjantaitakin vilkkaammaksi ostospäiväksi.  

Kansainvälisesti Älä osta mitään -kampanjaa organisoiva Adbusters Media Foundation on kansalaistoimintaa edistävä verkosto, johon kuuluu taiteilijoita, aktivisteja, toimittajia, opiskelijoita, kouluttajia ja yrittäjiä. Adbustersin vuosittaiset kampanjat, kuten Älä osta mitään -päivä ja TV:n sulkemisviikko, ovat tehneet siitä tärkeän aktivistiverkostoja luovan ryhmän. 

Älä osta mitään -päivä rantautuu Suomeen

Luontoliitto toi Älä osta mitään -päivän Suomeen jo vuonna 1993, vaikka varsinaiset ensimmäiset mustan perjantain alennuskampanjat nähtiin täällä vasta lähes 15 vuotta myöhemmin. Black Friday on vakiintunut Suomessa 2013 jälkeen ja kasvanut vuosi vuodelta. Samalla Älä osta mitään -päivänkin merkitys on kasvanut.   

Luontoliiton Älä osta mitään -päivä on vuosien saatossa kehittynyt koko marraskuun kestäväksi kulutuskriittiseksi kampanjaksi. Nykyisessä kiihtyneen ylikulutuksen maailmassa kestävien kulutuspäätösten tekeminen onkin tärkeää ympäri vuoden. 

Osassa Euroopan maita Älä osta mitään -päivää vietetään yhtä kalenteripäivää myöhemmin, lauantaina, sillä se on todettu perjantaitakin vilkkaammaksi ostospäiväksi.  

Kansainvälisesti Älä osta mitään -kampanjaa organisoiva Adbusters Media Foundation on kansalaistoimintaa edistävä verkosto, johon kuuluu taiteilijoita, aktivisteja, toimittajia, opiskelijoita, kouluttajia ja yrittäjiä. Adbustersin vuosittaiset kampanjat, kuten Älä osta mitään -päivä ja TV:n sulkemisviikko, ovat tehneet siitä tärkeän aktivistiverkostoja luovan ryhmän. 

Köp inget -dagen (KID) firas varje år den sista fredagen av november. Delta i dagen genom att inte shoppa, handla och konsumera på 24 h.  

Temadagen ger oss ett tillfälle att kritiskt granska vår dagliga konsumtion. Vilka är våra egna behov och vilka är föreställningar och illusioner förmedlade av reklamer i vår omgivning? Finns det utrymmen i staden var man kan sitta utan att konsumera eller ens fundera på att köpa något?  

Genom att inte shoppa under en dag övar vi oss att tygla våra köpimpulser, funderar över vår alldagliga konsumtion och inspireras att genomgående börja konsumera mera ekologiskt.

Buy Nothing Day takes place every year on the last Friday of November. You can participate in it simply by not buying, shopping or consuming for 24 hours. 

Buy Nothing Day gives us an opportunity to take a critical look at our everyday consumption habits. What do we actually need, and what do we end up buying only because of the ideas and illusions created by the ever-present adverts in our surroundings? Can you find a public space where you can sit down without buying or at least thinking about buying something? 

By taking a break from consumption for one day we can practice to avoid impulse buys, ponder on our everyday consumption practices and get inspired to start consuming more sustainably from now on.

Lisätietoja: 
Adbusters: Buy Nothing Day
 
Eurooppalaisia ÄOM-kampanjasivustoja: 
Iso-Britannia Ruotsi Hollanti

Usein kysyttyjä kysymyksiä Älä osta mitään -päivästä

Lyhenne tulee sanoista Älä osta mitään. Se on Luontoliiton kulutuskriittinen kampanja, joka toimii vastaliikkeenä kulutushysteriaa luovalle Black Friday -ilmiölle. Kulutuskriittisenä kampanjana ÄOM kritisoi myös materiakeskeistä kulutuskulttuuria ja loppuvuoden juhlien kaupallistumista.

Kampanja haluaa haastaa miettimään kulutustottumuksia ja niiden vaikutuksia luontoon sekä ilmastoon. Vastuullinen kuluttaminen on kaikkien asia. Ennen kuin ostopäätös tapahtuu, on hyvä miettiä voiko sen sijaan kierrättää, korjata, lainata tai vuokrata.

Ei vielä mitään, mutta se on tärkeä kannanotto yksinkertaisemman elämäntavan puolesta. Reaktiot, sekä positiiviset että negatiiviset, joita Älä osta mitään -päivä ihmisissä herättää, paljastavat jotain hyvin olennaista kulttuurimme ytimestä: Onko vapaus sitä, että voi vapaasti ostaa mitä tahansa? Monelle on ollut yllättävää huomata, kuinka vaikeaa on olla yksikin päivä ostamatta mitään. 

Luontoliitto kannustaa kulutuskriittisyyteen ympäri vuoden

Jokainen päättää itse, mikä on sopiva haaste ja osallistumisen aste. Kampanjan tavoite on huomiota herättävällä nimellä haastaa miettimään omaa ostokäyttäytymistään. Mikä saa ostamaan ja miksi? Ei ole tarkoitus kieltää ketään ostamasta. ÄOM-päivän ytimessä on turhan, tarpeettoman tavaran ostamatta jättäminen ja mainosten kriittinen tarkasteleminen. On myös hyvä pohtia ennen ostopäätöstä, voiko kierrättää, korjata, lainata tai vuokrata. Kaikkea ei tarvitse omistaa. 

Emme vastusta joulua tai lahjoja. Kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa ja panostaa mieluummin laatuun kuin määrään. Lapsilla on usein pitkä lista toivelahjoista valmiina heti tavaratalojen lelukuvastojen ilmestyttyä. Lapset ovat ympäristön tilaan ja kehitysmaiden ongelmiin täysin syyttömiä, eikä ole reilua rasittaa heitä asioilla, joihin he eivät vielä voi mitenkään vaikuttaa. 

Aikuisten tehtävä on kuitenkin ajatella elämää myös pakettien avaamisen jälkeen. Huonolaatuinen, helposti rikkoutuva lelu tuottaa myös lapselle pettymyksen. Osa leluista on monimutkaisia, hienon näköisiä vempeleitä, joita on kuitenkin vaikea vapaasti soveltaa muuttuviin leikkeihin. On kuitenkin olemassa paljon lahjoja, joista on iloa pitkään, parhaassa tapauksessa sekä lapsille että aikuisille. 

Tiesitkö, että myös lapset pitävät elämyslahjoista tai vaikka uusien taitojen oppimisesta!

Ei. Korjaaminen, kierrätys, paikallinen tuotanto ja palveluiden ostaminen tavaran sijaan työllistää enemmän ihmisiä kuin tavaroiden massatuotanto. Työn verotusta pitäisi keventää ja ympäristö- ja raaka-aineveroja lisätä.

Monia luonnonvaroja, esimerkiksi alumiinia ja rautaa, riittää vaikka kuinka, mutta ongelmana ovatkin raaka-aineiden hankkimisen ja työstämisen sivuvaikutukset – saasteet, energiankäyttö ja elinympäristöjen pilaantuminen. Joistakin luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, on jo nyt pula monessa kehitysmaassa, jossa tavaroitamme tuotetaan. Vettä käytetään mm. puuvillaviljelmien kasteluun, vaikka sitä tarvittaisiin juomavedeksi.

Epärealistista on ajatella, että nykymeno voi jatkua. Jossain vaiheessa muutos on joka tapauksessa edessä. Helpompaa on yrittää sopeutua siihen ajoissa. Kun kehitysmaat teollistuvat ja vaativat osuuttaan maailman luonnonvaroista, Suomenkin täytyy miettiä omaa reilua osuuttaan.

Talouden kasvu mahdollistaa monia myönteisiä asioita, mutta ei tuo niitä automaattisesti. Kehitystä tulisi mitata ihmisten hyvinvointina, ei pelkkänä talouskasvuna.

Kehitysmaiden ongelmat ovat monimutkaisia, mutta ne eivät varmasti ratkea myymällä halpoja raaka-aineita tai alihintaista työvoimaa. Köyhien maiden taloutta tulisi ohjata sellaiselle pohjalle, etteivät ne olisi riippuvaisia raaka-aineiden myynnistä teollisuusmaihin. Maailmankaupat toimivat tämän tavoitteen puolesta.

Kaikki ihmiset haluavat nauttia elämästään, mutta se ei edellytä – eikä oikeuta – luonnonvarojen tuhlaamista. Ihmisen perusluonteena voidaan nähdä muitakin piirteitä kuin ahneus, esimerkiksi uteliaisuus.

Kiitos tuestasi

Allekirjoituksesi on vastaanotettu. Toimitamme vetoomuksen pian sen vastaanottajalle. Yhdessä voimme toimia äänenä ja voimana luonnon puolesta!

Jaa vetoomus myös somessa:

Voit tukea Luontoliiton arvokasta työtä myös lahjoittamalla.

Vahvistamme vuosittain tuhansien lasten ja nuorten luontosuhdetta järjestämällä luontokerhoja ja -leirejä sekä rakastettuja kouluvierailuja joka puolella Suomea. Luontoliiton valtakunnalliset toimintaryhmät toimivat hupenevien metsien, uhanalaisen suden, padottujen virtavesien, haavoittuvan Itämeren ja kuumenevan ilmaston puolesta. Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdentaa tukesi suoraan haluamallesi toimintaryhmälle.

Haluatko tilata sähköisen uutiskirjeemme ja pysyä ajan tasalla Luontoliiton toiminnasta ja tapahtumista?
Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa jokaisesta sähköpostikirjeestämme löytyvästä linkistä.