Vuoden lähestyessä loppuaan haluamme pysähtyä muistelemaan menneitä ja nostaa esiin toimintaryhmiemme onnistumisia vuodelta 2024!
Ilmastoryhmän onnistumisia
Ilmastoryhmämme oli tänä vuonna mukana toteuttamassa kahta isoa ennallistamisleiriä. Ensimmäinen leiri pidettiin Saaristomeren kansallispuistossa Örön saarella ja toinen Pikku-Karpaateilla Slovakiassa.
Luontoliiton järjestämällä Örön leirillä paneuduttiin syvällisesti avoimien elinympäristöjen ennallistamiseen. Slovakiassa raivattiin puustoa ja näin mahdollistettiin kotoperäisten kasvilajien palaamista alueelle. Örön leirille osallistunut Holly kuvailee oivalluksiaan leirin aikana: ” Kun aiemmin liikuin luonnossa, ajattelin tuhoavani sitä tallaamalla kasveja ja maata. Keskusteltuani ohjaaja Villen kanssa leirillä tajusin, että liikkumalla luonnossa ja tallomalla isompia kasveja annan kasvutilaa uusille, pienemmille kasveille. Ymmärsin, että myös meillä ihmisillä on paikka ja tarkoitus luonnossa.”
Keväällä ilmastoryhmä toteutti täysin nuorilähtöisen eurovaalivaalikampanjan Lisää ääntä. Kampanjassa haluttiin nostaa ilmasto- ja ympäristökysymykset vaalikeskustelun ytimeen. Kesäkuussa järjestettyyn Ilmastomarssiin osallistui upeasti porukkaa! https://www.instagram.com/p/C7tj9nbtfMC/?hl=fi
Itämeri-ryhmän onnistumisia
Tänä vuonna saatiin alulle ennallistamistoimintaa Getskärin saarella Tammisaaressa. Saarella järjestettiin kolme talkooleiriä, joissa saatiin saaren pääniityn ennallistamista hyvin käyntiin. Leiriläiset kuvailivat tunnelmaa yhteisölliseksi ja rennoksi. Parasta oli se, että pääsi konkreettisesti toimimaan luonnon hyväksi. Kiitos kaikille osallistumisesta! Tästä on hyvä jatkaa seuraavina vuosina!
Itämeri-ryhmän ja John Nurmisen säätiön yhteinen Muoviton Meri- toiminta jatkui. Kesällä järjestettiin ympäri Suomen 31 tapahtumaa, joissa nuorten Itämeri-lähettiläiden johdolla kerättiin roskia rannoilta. Roskien keräämiseen osallistui lähes 700 henkeä!
Susiryhmän onnistumisia
Keväällä susiryhmä järjesti Savo-Karjalan piirin kanssa susiaitatalkoot Tohmajärvellä Sirolan lammastilalla ja osoitti mieltään suden ja muiden suurpetojen puolesta maa- ja metsätalousministeriön edessä Pysäytetään petovaino! -mielenosoituksessa. Ympäristötoiminnan päällikkö Elina Kauppila keskustili Huomenta Suomessa suurpetojen metsästämisestä ja salametsästämisestä Suomessa.
Olimme erittäin aktiivisia 9.6. EU-vaaleissa ja auttoimme ihmisiä tunnistamaan ne ehdokkaat, jotka olivat sitoutuneet parantamaan luonnonvaraisten eläinten suojelua Suomessa ja Euroopassa.
Syyskuussa susiryhmä ja Luontoliiton Varsinais-Suomen piiri retkeilivät ilvesten reviirillä Raumalla. Retken oppaina olivat Ilveskuiskaaja-elokuvasta tuttu luonnonharrastaja Hannu Rantala sekä biologi ja entinen Luontoliiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen. Retkellä opimme ilveksen elämästä lajin luontaisessa elinympäristössä sekä keinoista ihmisen ja ilveksen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.
Pohjois-Karjalan susiretkellä osallistujat havaitsivat suden, ahman, metsäkanalintujen ja monien muiden lajien lumijälkiä. Onnistuimme löytämään retken yhteydessä lisäksi suden jätöksiä sekä susien viikkoja sitten kaataman hirven jäänteet.
Joulukuussa susiryhmä jarjesti Suomen elainoikeusjuristien kanssa Seis petovainolle -mielenosoituksen suden ja muiden Suomen suurpetojen suojelun puolesta.
Tämän lisäksi teimme erilaisia lausuntoja ministeriölle ja mielipideartikkeleita medialle. Olemme pyrkineet vaikuttamaan Suomen suurpetopolitiikkaan ja olleet näkyvillä mediassa tiedotteiden ja mielipidekirjoitusten kautta.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Luontoliiton susiryhmän perustamisesta!
Maaliskuussa 1994 joukko suden asemasta huolestuneita nuoria oli palaamassa Perhosta, jossa oli juuri ammuttu vanha, takajalkansa loukannut naarassusi ja viisi koirasutta.
“Päätimme perustaa susiryhmän, kun huomasimme, että meillä ei yksittäisinä henkilöinä ollut mitään vaikutusvaltaa susipolitiikkaan. Meistä oli väärin, että vain metsästäjätahot pystyivät vaikuttamaan Suomen susipolitiikkaan”, kertoi susiryhmän perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.
