Luontoliiton tavoitteena on luonnon kanssa tasapainossa elävä ja luontoa kunnioittava yhteiskunta. Vuoden 2023 vaaleissa toivomme päättäjiltä järeämpiä otteita luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Tässä ovat Luontoliiton vaalitavoitteet:
- Nuoret osaksi päätöksentekoa
- Kestävyyskasvatusohjelma Suomen kouluihin
- Rajat talouskasvulle ja kulutukselle
- Lisää suojelua ja rajat hakkuille
- Lisää varoja luonnonsuojeluun
- Uhanalaisten lajien metsästys on kiellettävä
1. Nuoret osaksi päätöksentekoa
Luonto- ja ilmastopaneeleihin tulee asettaa nuorten edustajisto, ja lapsille ja nuorille tulee lisätä vaikuttavia tapoja osallistua päätöksentekoon ilmasto- ja ympäristöasioissa. Nuoret tulee ottaa osaksi ilmasto- ja luontopäätöksentekoa, ja nuorten rooli tämän päivän aktiivisina vaikuttajina ja päättäjinä tulee tunnistaa. Nuorten osallisuus ministeriöiden alaisessa nuorten ilmasto- ja ympäristöryhmässä ei saa jäädä pinnalliseksi, vaan ryhmän tulee toimia mukana ilmastopolitiikan keskeisimmissä haasteissa. Kaikilla Suomen nuorilla tulee olla asuinpaikasta ja taustasta riippumatta mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja kokea vaikuttaminen hierarkiattomaksi ja jokaiselle mahdolliseksi. Nuorten omaehtoiseen toimintaan ja järjestötoimintaan tulee saada lisää resursseja ja tukea.
2. Kestävyyskasvatusohjelma Suomen kouluihin
Suomeen tulee perustaa valtakunnallinen ympäristö- ja kestävyyskasvatusohjelma. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uskottavia ja mittavia toimenpiteitä myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Luontoliitto esittää yhdessä yli 20 ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestön kanssa valtakunnallisen Kestävä koulu -ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppijat saavat valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ohjelman perustana on ekologinen kestävyys. Laadukkaan ohjelman varmistamiseksi myös sen rahoituksen tulee olla riittävä.
3. Rajat talouskasvulle ja kulutukselle
Suomen tulee asettaa rajat talouskasvulle ja ekologiset reunaehdot kulutukselle, jotta voidaan taata planetaarinen ja inhimillinen hyvinvointi. Luontokato ja ilmastonmuutos eivät tule pysähtymään ja oikeudenmukaisuus maailmassa ei toteudu, mikäli jatkuvaa kasvua tavoittelevasta markkinataloudesta ei siirrytä hallitusti mutta ripeästi ekologisesti kestävään ja oikeudenmukaiseen talousjärjestelmään. Suomen tulee olla ensimmäisten maiden joukossa ottamassa konkreettisia askeleita systeemitason muutoksessa kohti uutta talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Siirtymä on tehtävä vaiheittain ja kulutukselle ja päästöille on ensimmäisenä nopeasti asetettava ekologiset reunaehdot ja tavoitteet luonnonvarojen säästämiseksi.
4. Lisää suojelua ja rajat hakkuille
Suomen tulee pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä noudattamalla kunnianhimoisesti kansainvälisiä sitoumuksia. Tavoitteena on 30 prosentin suojelu maa- ja vesialueilla. Tästä tiukkaa suojelua tulee olla vähintään 10 prosenttia elinympäristö- ja maakuntakohtaisesti. Kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät tulee suojella alkaen valtion metsistä, joissa tarvitaan 500 000 ha lisää suojelua. Hakkuut tulee rajoittaa tasolle, jossa luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat mahdollisia. Hiilinielut on palautettava tasolle, jossa hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä voidaan saavuttaa.
5. Lisää varoja luonnonsuojeluun
Luonnonsuojelun rahoitus on sidottava bruttokansantuotteeseen ja ympäristölle haitallisimpia tukia tulee karsia. Valtio ei ole käynyt kymmeneen vuoteen läpi tukien ja verotuksen haitallisia vaikutuksia luontoon. Esimerkiksi turpeen ja dieselin käyttöä tuetaan muita polttoaineita matalammalla verotuksella. Valtion yritystukiin ja muuhun rahoitukseen tulee asettaa kriteerejä, joilla varmistetaan, että tuet eivät kohdistu luonnolle haitallisimpien toimintojen ja kulutuksen edistämiseen. Tukia tulee ohjata luonnon kannalta hyödyllisimpiin toimintoihin, ensisijaisesti suojeluun ja lisäksi elinympäristöjen ennallistamiseen.
6. Uhanalaisten lajien metsästys on kiellettävä.
Lajit, joiden populaatio on arvioitu Suomen, Euroopan tai maailman mittakaavalla uhanalaiseksi, pitäisi automaattisesti rauhoittaa metsästykseltä. Vaikka lajin Suomen kanta olisi elinvoimainen, lajin ollessa kansainvälisesti uhanalainen Suomen populaatiolla on muun muassa poikastuoton ja geneettisen monimuotoisuuden kautta erityisen tärkeä merkitys lajin suojelulle ja kannan elpymiselle. On resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää rahaa ja vaivaa lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja heikennetään metsästyksellä.