Tervetuloa koko perheen metsäseikkailuun Hervantajärvelle, luonnonkukkien päivänä sunnuntaina 15.6. klo 17–19! Matkaan lähdetään Hervantajärven ratikkapysäkiltä ja retki päättyy Hervantajärven uimarannan pysäköintipaikalle. Osa reitistä kulkee poluilla, joille on kaatunut puita, kuten luonnontilaistuvissa metsissä on tapana. Reitti ei siis ole esteetön. Retken pituus on kaksi tuntia ja noin 2 kilometriä, ja se kohdistuu noin 23 hehtaarin suuruiselle vanhan metsän alueelle Hervantajärven luoteispuolella.
Retki on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista! Omat eväät mukaan.
Retken järjestävät Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys.
Luontojärjestöt tekivät alueesta suojelualoitteen joulukuussa 2024.
Alue soveltuu luonnontieteellisiltä valintaperusteiltaan METSO-ohjelman ensimmäiseen luokkaan puuston ikään ja lahopuun määrään pohjautuen. METSO-luokitus on todettu jo Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassakin 2012–2020. Suojeltavaksi esitettävän alueen puusto on kuusivaltaista ja nykyisin pääosin 120–140-vuotiasta. Metsässä on arviolta kymmeniä kuutiometrejä lahopuuta hehtaaria kohden. Metsän lahopuusta tekee erityisen merkittävän se, että iso osa lahopuusta on vielä pystyssä muodostaen pökkelöitä, keloja, pystypuita ja kolopuita maapuiden sekä tuulenkaatojen ohella. Tällainen lahopuujatkumo on harvinainen Suomen metsissä, mutta elintärkeä monille nykyään uhanalaisille metsälajeille. Erityisesti kirjanpainaja on auttanut metsän ennallistumisessa kohti luonnontilaista metsää. Puuston latvuksessa on runsaasti aukkoja, mikä on mahdollistanut nuorten lehtipuiden levittäytymisen alueelle. Alueella on myös kookkaita vanhoja lehtipuita havupuiden ohella.
Hervantajärven luoteispuolen vanhassa metsässä elää paljon vaateliasta ja uhanalaistakin lajistoa. Huomionarvioisia lajeja ovat linnuista muun muassa hömötiainen, varpuspöllö, kanahaukka, puukiipijä, harmaapäätikka ja pohjantikka, nisäkkäistä liito-orava, vanhojen metsien kääväkkäistä rusokääpä ja rusokantokääpä, putkilokasveista kuusivaltaisissa lehdoissa viihtyvät pussikämmekkä ja valkolehdokki, sammalista käsittelemättömissä metsissä esiintyvä lahokaviosammal ja jäkälistä tuulenkaatojen juurakoista löytyvä varjoneulajäkälä. Merkittävä osa alueen vaateliaista lajeista on riippuvaisia lahopuusta.
