Marraskuun lopussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa sitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa on onnistuttu, ja sovitaan tarvittavista lisätoimista. Suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat, että kaikkien maiden, myös Suomen, on kiihdytettävä toimia 1,5 asteen kuumenemisrajan alapuolella pysymiseksi ja lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö.
YK:n ilmastokokous COP28 järjestetään tänä vuonna Dubaissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Kansalaisjärjestöt vaativat, että ilmastokokouksessa saadaan sopu konkreettisista keinoista Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden toteuttamiseksi välittömästi. Näistä tärkeimpänä maiden on sovittava fossiilisista polttoaineista luopumisesta.
“Kokouksessa on sovittava nopeasta ja oikeudenmukaisesta fossiilisten polttoaineiden poistamisesta kaikilta aloilta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen työkalu on ympäristölle haitallisten tukien lopettaminen”, sanoo WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Kuluva vuosikymmen on ratkaiseva ilmastokriisin hillitsemiseksi. Ilmaston kuumenemisen vaikutukset näkyvät vuosi vuodelta nousevina lämpötilaennätyksinä ja voimistuneina sään ääri-ilmiöinä, jotka yhä enenevissä määrin aiheuttavat inhimillistä ja taloudellista tuhoa. Vuodesta 2023 ennustetaan mittaushistorian kuuminta ja YK:n viime vuonna julkaistun raportin mukaan olemme matkalla kohti 2,8 asteen kuumenemista vuosisadan loppuun mennessä. Valtioiden ilmastositoumusten ja toimien välillä on ammottava kuilu.
Kokouksessa valmistuu ensimmäinen maailmanlaajuinen tilannekatsaus Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta. Viiden vuoden välein tehtävä katsaus on Pariisin ilmastosopimuksen stressitesti, jonka tavoitteena on arvioida sekä maailman maiden yhteistä edistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että tarvittavia lisätoimia.
“Nykyiset päästöjen vähennystoimet eivät ole läheskään riittäviä rajoittamaan ilmaston kuumenemista 1,5 asteeseen ja välttämään kuumentuvan ilmaston tuhoisimpia vaikutuksia. Dubain kokouksessa punnitaan ilmastopolitiikan uskottavuus. Kaikkien maiden on pikaisesti kirittävä toimiaan ja tuettava vähävaraisempia valtioita ilmastotoimissaan näissä yhteisissä maailmantalkoissa”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kehottanut kaikkia teollisuusmaita tavoittelemaan ilmastoneutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaisi myös EU:n ilmastotavoitteiden tiukentamista – tällä hetkellä unioni on sitoutunut tavoitteen toteutumiseen vuonna 2050.
“On selvää, että myös EU:n ja Suomen on tehostettava omia toimiaan kuumenemisen hillitsemiseksi. Ilmastotoimien uskottavuus on nyt koetuksella kaikilla ilmastopolitiikan tasoilla. Petteri Orpon hallituksen on tuettava EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen tiukentamista ja tehtävä ilmastolain mukainen päätös lisätoimista, jotta Suomi saavuttaa omat ilmastotavoitteensa”, sanoo ilmastoasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Yksi kokouksen keskeisistä kipupisteistä tulee olemaan rahoituskysymykset. Glasgow’n ilmastokokouksessa vuonna 2021 sovittiin sopeutumisrahoituksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2025 mennessä. Dubaissa pitää luoda uskottava suunnitelma tämän toteuttamiseksi.
“Ilmaston kuumenemiseen sopeutuminen on edennyt poikkeuksellisen jähmeästi. Dubaissa tulee luoda yhteinen maailmanlaajuinen tavoite sopeutumiselle ja edetä kohti uutta rahoitustavoitetta. Satojen miljardien dollarien vaje ilmastokriisin vaikutuksiin varautumisessa on kurottava umpeen”, toteaa Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Viime vuoden Egyptin ilmastokokouksessa päästiin sopuun ilmastonmuutoksen aiheuttamia menetyksiä ja vahinkoja korvaavan rahaston perustamisesta. Seuraavaksi siihen on turvattava tarvittava rahoitus, jotta pystytään vastaamaan taloudellisiin ja inhimillisiin tarpeisiin aina katastrofin jälkeisestä välittömästä avustuksesta jälleenrakennukseen.
Vaikeiden neuvottelukysymysten ohella Dubain ilmastokokousta varjostaa isäntämaan synkkä ihmisoikeustilanne. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa kansalaisyhteiskunnan tilaa on rajoitettu voimakkaasti ja järjestöt korostavat, että esimerkiksi kokoontumisvapaus ja muut osallistumismahdollisuudet on tärkeää turvata kokouksen aikana.
Lisätietoja:
Dubaissa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Anna Ikonen, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, anna.ikonen(a)sll.fi, p. 044 491 4269 (Dubaissa 30.11.-11.12.)
Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, Food and Forest Development Finland, tiina.huvio(a)ffd.fi, p. 040 159 5667 (Dubaissa 3.-10.12.)
Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, emilia.runeberg@fingo.fi, p.050 3176686 (Dubaissa 5-14.11.)
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace International, kaisa.kosonen@greenpeace.org, p. 050 368 8488 (Dubaissa koko kokouksen ajan)
Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi
bernt.nordman@wwf.fi, p 0505250348 (Dubaissa 29.11-13.12)
Niko Humalisto, vaikuttamistyön johtava asiantuntija, Suomen Lähetysseura / ActAllianssi
niko.humalisto@felm.org, p. 040 757 4036 (Dubaissa 29.11-9.12)
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi
niina.ratilainen@plan.fi, p.050 378 7791 (Dubaissa 5-12.12.)
Kotimaassa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, hanna.aho(at)sll.fi, p. 040 628 9495
Lasse Leipola, ilmastoasiantuntija, Finnwatch, lasse.leipola(at)finnwatch.org, p. 044 491 9401
Anna Perttula, oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija, SASK – Suomen Ammattiliittojen
Solidaarisuuskeskus, anna.perttula(at)sask.fi, p. 040 541 6155
Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, Amnesty International Suomen osasto, elina.mikola(at)amnesty.fi, p. 044 493 8334
