Helsingissä 5.12.2024
Luontoliitto: Ilveksiä tarvitaan hyötyeläiminä rikastuttamaan luonnon monimuotoisuutta
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan ilveskannan kasvua pyritään estämään
myöntämällä edellisen vuoden tapaan kaatoluvat 320 ilvekselle poronhoitoalueen ulkopuolella.
Vuoden 2023–2024 metsästyskaudelle ilvekselle haettiin yhteensä 640 kaatolupaa, mikä kertoo
ilvesjahtien suosiosta. Ilvesmetsästyksessä on kyse trofeemetsästyksestä, sillä kannanhoidollisesti
ammutun ilveksen osia saa pitää itsellään. Luontoliitto katsoo, että ehdotettua 320:n ilveksen
metsästyskiintiötä ei pidä myöntää. Korkein hallinto-oikeus on keskeyttänyt viime vuosina
suurimman osan suurpetojen kannanhoidollisista metsästysluvista ja todennut ne laittomiksi.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen ilveskanta on vähintään 2260 ilvestä ennen
metsästyskautta 2024/2025. Kanta-arvio on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2014–
2015 ilveksen kanta-arvio oli 2740–2890 yksilöä. Ilveskanta on sittemmin taantunut liiallisesta
metsästyksestä johtuen.
Metsästysvuonna 2023-2024 vahinkoperusteisillä poikkeusluvilla saatiin saaliiksi 36 (25) ilvestä
poronhoitoalueelta. Poikkeusluvilla saatujen ilvesten kokonaismäärä oli siten 40 (199). Suluissa
edellisen metsästysvuoden saalis. Kokonaiskuolleisuus oli 146, kun 102 muutoin kuollutta muun
Suomen alueella ja 4 poronhoitoalueella lasketaan mukaan1.
Metsästyskaudesta 2015/2016 lähtien on ammuttu kannanhoidollisesti ja vahinkoperusteisesti
yhteensä noin 2619 ilvestä2. Ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä on ollut
metsästyskuolleisuus. Kannanhoidollisen ja vahinkoperusteisen metsästyksen lisäksi ilveksiä kuolee
luontaisesti, liikenteessä ja laittoman metsästyksen vuoksi.
Esityksen mukaan huomiota tulee kiinnittää alueisiin, jonne metsäpeuroja on suunniteltu siirrettävän
osana MetsäpeuraLIFE-hanketta. Nykyisillä metsäpeura-alueilla ilveskannat ovat laskussa, tai lähes
ennallaan. On epäluonnollista muokata laajojen alueiden luontaista eläimistöä, yhden siirtoistutetun
lajin turvaamiseksi. Metsäpeurat ja suurpedot ovat kautta historian eläneet samoilla alueilla.
Luontoliitto huomauttaa, että metsäpeura on riistaeläin, jota saa metsästää. Samaan aikaan kun
metsäpeuroja siirtoistutetaan eläintarhoista luontoon miljoonien eurojen hankkeella, metsäpeuran
trofeemetsästystä kaupataan ulkomaalaisille metsästysharrastajille jopa 24 000 dollarilla3.
Metsästyskaudelle 2021/2022 ja 2022/2023 myönnettiin kaatoluvat 18 metsäpeuralle. Kahtena
edellisellä metsästyskautena on siten myönnetty luvat 36 metsäpeuran ampumiseksi. Vahinkoa
aiheuttavat peurat, ja poronhoitoalueelle joutuneet peurat tulee voida siirtää elävänä uusille alueille.
Metsästys ei lisää ihmisarkuutta
Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään asetuksen mukaan muun muassa säätelemään
ilveskannan kasvunopeutta ja ylläpitämään ilvesten ihmisarkuutta sekä lisäämään paikallisten ihmisten
hyväksyntää. Ilves on luokiteltu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin. Siitä huolimatta
ilvekselle myönnetään vuosittain metsästyslupia, joilla pyritään estämään ilveskannan kasvua ja
rajoittamaan lajin luontaista levittäytymistä.
Metsästys ei ylläpidä ilveksen ns. ihmisarkuutta, eikä kuollut eläin opi pelkäämään ihmistä. Riista- ja
rauhoittamattomiksi eläimeksi luokitellut lajit eivät ole ihmisarkoja. Valtaosa nisäkkäistä ja linnuista
liikkuvat taajamissa, pihoilla, pihapiireissä ja elävät kaupungeissa sekä asutuksen läheisyydessä, vaikka
niiden saalismäärät liikkuvat kymmenissä tai sadoissa tuhansissa yksilöissä vuosittain. Villieläinten on
pakko sopeutua ihmisten läsnäoloon, sillä asutusta, ihmistoimintaa ja teitä on lähes kaikkialla.
Suurpetojen ja muiden villieläinten elintilaa kavennetaan myös metsien hakkuilla.
Ilvespentueet pitää rauhoittaa metsästykseltä kokonaan
Ilveksen metsästys alkaa poronhoitoalueella ensimmäinen päivä lokakuuta ja muualla maassa
ensimmäinen päivä joulukuuta, kestäen seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Ilveksen
pennut syntyvät touko-kesäkuun aikana ja ne ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen.
Metsästyksen alkaessa pennut ovat vasta noin puolen vuoden ikäisiä. Ainoastaan emoilves, jota vuotta
nuorempi pentu seuraa on rauhoitettu.
Perheryhmänä liikkuvien ilvesten metsästys muodostaa suuren riskin emon ampumiselle, jolloin
pentujen selviytymismahdollisuudet heikkenevät. Luontoliitto katsoo, että ilvespentueet pitää
rauhoittaa metsästykseltä kokonaan. Naaraiden osuus metsästyssaaliista on vaihdellut vuosittain 40–
50 % välillä. Lisääntymisikäisten naaraiden osuus oli viime metsästyskautena 40 % kaikista
metsästetyistä ilvesnaaraista. Tästä johtuen herää kysymys, miten paljon emoja ammutaan, sillä
ilvekset pakenevat yleensä ahdistettuina puihin, eivätkä pennut välttämättä ole havaittavissa
ampumistilanteessa.
Pitkäkestoinen jahti on ilvekselle erittäin stressaavaa
Metsästystilanne tuottaa ilvekselle runsaasti stressiä. Jahdit kestävät usein pitkään, ja ilves pakenee
sitä ajavia tai haukkuvia koiria usein vaikeakulkuisessa lumisessa maastossa. Kun ilves ei jaksa enää
paeta, ilves voi kiivetä puuhun pakoon, josta eläin ammutaan. Jos ilves pakenee haavakkona metsään,
yhteenottoa ilveksen ja koiran välillä on vaikeaa estää.
Ilveksen ja muiden suurpetojen metsästyksessä käytetään nykyään suurpetojen metsästykseen
jalostettuja kestäviä ajokoiria. Ilveksen perään voidaan laskea samanaikaisesti useita koiria, sillä
metsästyksessä käytettävien koirien määrää ei ole rajoitettu. Koirien käyttö ilveksen metsästyksessä
on kyseenalaista eikä sitä pidä sallia. Koirien käyttö ilveksen metsästämisessä aiheuttaa ilvekselle sekä
koirille kärsimystä.
Poronhoitoalueen suurpetotilanne on kestämätön
Poronhoitoalueen ilveskanta käsittää vain 3 % Suomen arvioidusta ilveskannasta. Tästä huolimatta
ilvekselle ei aseteta metsästyskiintiötä poronhoitoalueelle, missä ilvestä saa metsästää viiden
kuukauden ajan. On luonnon kannalta kestämätöntä, että 36 % Suomen pinta-alasta, joka käsittää
laajoja erämaa-alueita, pidetään petovapaana. Poronhoitoalueen petopolitiikka estää suurpetojen
liikkumisen Pohjoismaiden välillä aiheuttaen lajien sisäsiittoisuutta. Tavoitteeksi on tärkeä asettaa
suurpetojen ja poronhoidon yhteensovittaminen ja rinnakkaiselo. Tämä vaatii muita toimenpiteitä
kuin suurpetojen hävittäminen.
Ilves on hyötyeläin ja rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta
Ilves on hyötyeläin ja ilveskantaa pitäisikin kasvattaa tuntuvasti. Ilveskannan kasvun mahdollistaminen
onnistuu parhaiten lopettamalla kannanhoidollisen metsästyksen. Ilves saalistaa monia vieraslajeja ja
vähentää niiden aiheuttamia vahinkoja, sekä lisää samalla luonnon monimuotoisuutta.
Ilvekset pitävät myös runsaat kauriskannat terveinä saalistaen heikkoja yksilöitä, ja ehkäisevät siten
tautien leviämistä. Valkohäntäkauris on vieraslaji, joka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä,
suurpetokantojen pienuudesta ja metsästäjien ylläpitämistä ruokinnasta. Valkohäntäkauriskanta on
kasvussa ja levittäytyy jatkuvasti uusille alueille. Lajia esiintyy jo saaristossa uhaten saaristoluonnon
monimuotoisuutta. Suuret kauriskannat lisäävät myös punkkien määrää ja niiden levittämiä tauteja.
Ilveksiä tarvitaan kauris- ja hirvikantojen kasvun hillitsemisessä
Ilveksiä ja muita suurpetoja tarvitaan hillitsemään kauris- ja hirvikantojen kasvua, eikä ilvesten
kannanhoidollinen metsästys siten ole perusteltua.
Ilvekset parantavat liikenneturvallisuutta ja vähentävät metsä- ja maatalousvahinkoja vähentämällä
hirvieläinten määrää. Hirvieläinten aiheuttamat liikennevahingot ovat lisääntyneet merkittävästi.
Vuonna 2022 Suomessa rekisteröitiin 5695 valkohäntäkauris- ja 5483 metsäkauriskolaria.
Hirvikolareita tapahtui vuonna 2023 yhteensä 1 515 kappaletta4.
Petovahinkojen ennaltaehkäisy on osoittautunut tehokkaaksi
Tutkimusten mukaan kannanhoidollisella metsästyksellä on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta, tai
jopa päinvastainen vaikutus suurpetojen kotieläimille aiheuttamiin vahinkoihin5. Vahinkojen
ennaltaehkäisy ja ihmisten toiminnan sopeuttaminen rinnakkaiseloon soveltuvaksi ovat
osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi välttää kohtaamisia ja konflikteja suurpetojen kanssa.
Aikana, jolloin luonnon monimuotoisuus hupenee kiivasta vauhtia ja luonnonvaraisten nisäkkäiden
osuus maapallon biomassasta on vain neljä prosenttia, on syytä etsiä tapoja elää suurpetojen kanssa
rinnakkain ja lopettaa niiden vaino.
Luontoliiton susiryhmä järjestää mielenosoituksen suurpetojen puolesta maa- ja
metsätalousministeriön edessä torstaina 19.12. kello 15.00. Mielenosoituksessa vaaditaan
ministeriötä lopettamaan suurpetojen tappamiseen keskittyvä suurpetopolitiikka.
Kunnioittavasti,
Sami Säynevirta
Järjestöpäällikkö
Luontoliitto ry
Lisätiedot:
Christa Granroth
Luontoliiton suurpetojaoston jäsen
c.granroth@gmail.com
Francisco Sánchez Molina
Luontoliiton suurpetovastaava
+358 44 516 6227 (in English)
francisco.sanchez@luontoliitto.fi
- Poikkeusluparaportti 18.9.2024. ↩︎
- Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta. Lokakuu 2021. ↩︎
- https://worldwidetrophyadventures.com/trips/extremely-rare-forest-caribou-in-finland ↩︎
- https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/riistaonnettomuudet/2022-02-09/index.html ↩︎
- https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/596844/IPOL_STU(2018)596844_EN.pdf ↩︎
