Käkeä ei useinkaan pääse näkemään, mutta kukunta on monelle tuttu. Ääni alkaa kuulua toukokuussa ja jatkuu aina heinäkuulle saakka, jolloin käellä vanhan kansan mukaan “menee vihne kurkkuun” ja kukunta loppuu. Kun käki on kukunnassa innokkaimmillaan, sitä voi yrittää lähestyä vaivihkaa. Näköetäisyydelle pääseminen on usein vaikeaa, muttei kuitenkaan mahdotonta. Käki on harmaan- tai ruskeansävyinen ja muistuttaa ulkomuodoltaan pientä haukkaa.
Käki kukkuu kaikkialla Suomessa. Se ei tee omaa pesää, vaan munii toisten lintujen pesiin. Leppälintu toimii monesti käenpoikasen varaemona. Naaraskäki on aina erikoistunut tiettyyn isäntälajiin ja sen munien väritys matkii taidokkaasti isäntälajin munia. Kuoriuduttuaan käenpoikanen kampeaa muut munat tai poikaset pesästä saadakseen kasvattiemonsa jakamattoman huomion.
(Äänite © Hannu Jännes, Lintukuva.fi)
Kuva: Biopix SD Lund