Arvoisa Joensuun kaupunginhallitus ja -valtuusto,
Teillä on päätöksenteossa aloite Palokin koskien vapauttamisen edistämisestä. Päätös on merkittävä koko saimaanlohen selviämisen kannalta.
Virkamiesten valmistelemassa pohjaesityksessä esitetään hatarin ja osin virheellisin perustein ns. Nälönvirta-mallia. Malli ei mahdollista järvilohen lisääntymistä, vaan jättää koko saimaannorppaakin uhanalaisemman lajin sukupuuttouhan partaalle. Nälönvirta-malli edellyttää käytännössä lisärakentamista padon sivuun sekä suoalueelle.
Järvilohi on laji, joka nousee kudulle aina kohti vesireitin voimakkainta virtaa. Se ei siis koskaan tule löytämään tietään Nälönvirta-mallin ohitusuomaan. Muualta Suomesta olevista esimerkeistä tiedämme, että myös taimenen nousun osalta tällainen ratkaisu on merkittävästi voimalan purkua ja koskien ennallistamista heikompi. Nälönvirta-malli ei edistä myöskään koko ekosysteemin palauttamista monimuotoiseksi virtavesiekosysteemiksi, johon kuuluu lukuisia eliö-, eläin- ja kasvilajeja.
Minulla on oman urani aikana ollut mahdollisuus osallistua lukuisiin kalatie-, ohitusuoma- ja padonpurkuhankkeisiin. Tuorein esimerkki Etelä-Karjalan Hiitolanjoelta on paras mahdollinen todiste siitä, millaisilla toimenpiteillä järvilohikannat saadaan todellisuudessa kasvuun. Hiitolanjoella on mitattu voimaloiden purun ja koskien ennallistamisen jälkeen maailmanennätysmääriä saimaanlohen serkun eli laatokanlohen poikasia. Laatokanlohi on geneettisesti käytännössä lähes sama kala saimaanlohen kanssa. Pohjaesityksessä Hiitolanjoen tuloksia vähätellään sanomalla, että “Hiitolanjoen loheen” liittyviä tutkimustuloksia ei voi verrata Vuoksen vesistön tuloksiin. Tämä on kuitenkin paras vertailukohde, sillä Vuoksen alueella ei ole koskaan purettu ja ennallistettu saimaanlohelle sopivaa lisääntymisaluetta. Hiitolanjoen tänä ja viime vuonna saadut tutkimustulokset osoittavat, että padonpurkujen ja ennallistamisten vaikutukset onkin aiemmin aliarvioitu.
Palokin voimalan purkamisella saataisiin lähes 30 hehtaaria saimaanlohelle sopivaa lisääntymis- ja poikastuotantoaluetta. Hiitolanjoella luonnonkierto toimii järvilohelle paljon pienemmällä alueella.
Saimaanlohen pelastamisessa Palokin voimalan purku ja koskien ennallistaminen on avainasemassa.
Nyt teille esitetty Nälönvirta-malli ei edistä vesiensuojelua, virtavesiekosysteemin tai kalakantojen elpymistä. Sen hyväksyminen vaikeuttaa ennallistamistyötä ja lykkää niitä mahdollisesti vuosikymmenillä tosiasiallisesti vaarantaen koko saimaanlohen pelastamisen.
Pohjaesitys puolustelee Nälönvirta-mallia PKS:n aiempien projektien kautta mainiten esimerkiksi miljoonaluokan Laurinvirta-hankkeen, joka ei valitettavasti lupauksista huolimatta ole tuottanut ainoatakaan aikuista järvilohta. Viittaukset hyvään sidosryhmäyhteistyöhön Laurinvirran toteutuksessa eivät siis ole auttaneet lainkaan lohikaloja, joiden puolesta mekin ympäristöjärjestöissä teemme töitä.
Pohjaesityksessä nostetaan myös esiin huoli siitä, että JULKISUUTEEN ei ole tullut yhtään tahoa, joka olisi valmis keskustelemaan voimalan ostosta ja purkamiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Purkamisen ja siihen liittyvät velvoitteet hoitava taho voi olla PKS itse tai sen voi hoitaa vastaavalla tavalla kuin Hiitolanjoellakin toimittiin hyvässä yhteistyössä kuntien ja niiden hallinnoimien organisaatioiden toimesta. Suomessa kokemusta purkamisista on nyt mm. Hiitolanjoen Voima Oy:llä, jolla ei ainakaan ole mitään juridisia esteitä tällaisen hankkeen hoitamiselle.
Suomen nykyinen hallitus on luvannut jo hankkeelle 20 miljoonaa euroa rahaa ja ollut myös tietojemme mukaan ministeritasolta yhteydessä yhtiön johtoon. Olisi outoa, jos tähän yhteistyötä tarjoavaan käteen ei haluttaisi tarttua.
Vetoankin teihin, Pohjois-Karjalan Sähkön omistajakunnan päättäjiin: edellyttäkää
päätöksenteossa toimia purun eteen ja mahdollistakaa sukupuuttoon kuolemassa olevien
äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen kantojen elpyminen.
Yhteistyöterveisin
Riku Eskelinen
Luontoliiton toiminnanjohtaja
Puhelin: 0505727782
Kaapo Kärpijoki, 14, voitti Luontoliiton valokuvakisan: upeat lintukuvat painetaan kevätkortteihin
Luontoliiton ja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n järjestämän alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnatun valokuvakilpailun toiseksi voittajaksi valittiin 14-vuotias Kaapo Kärpijoki. Lintuharrastuksen kautta kuvaamisesta innostuneen Kaapon suurimpia haaveita on päästä kuvaamaan metson soidinta.
