Tietoa ilmastosta
Sisältö
1 Mitä tarkoittaa ilmasto?
Sää on käsite, jolla kuvataan ilmakehän hetkellistä tilaa: Kuinka lämmintä on? Sataako, paistaako, tuuleeko?
Ilmasto on käsite, joka tarkoittaa tietyn alueen säätä ja sen vaihtelua pidemmällä ajanjaksolla. Usein ilmastolla tarkoitetaan sään tilastollisia ominaisuuksia, esimerkiksi talven keskimääräistä lämpötilaa jollakin paikkakunnalla. Alueen tai paikkakunnan ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen perusteella.
2 Ilmasto muuttuu
Ilmasto on vaihdellut suuresti maapallon noin 4,5 miljardia vuotta kestäneen historian ajan: Dinosaurusten valtakaudella (noin 80–100 miljoona vuotta sitten) ilmasto oli niin lämmin, ettei jäätiköitä juurikaan esiintynyt. Edellisen jääkauden kylmimpinä aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila taas oli noin kuusi astetta alhaisempi kuin nykyään.
Yksi syy ilmaston muutoksiin on ilmakehän koostumuksen vaihtelu. Maapallon ilmakehä päästää auringon säteilyn maan pinnalle ja samalla estää maapallon lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Tätä ilmiöitä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, ja ilman sitä maapallon pintalämpötila olisi keskimäärin yli 30 astetta kylmempi.
Kasvihuoneilmiön lisäksi ilmastoon ovat vaikuttaneet muun muassa pienet muutokset maapallon kiertoradassa, mantereitten sijaintien vaihtelu sekä syntyneet ja rapautuneet vuoristot. Lyhytkestoisempia muutoksia maapallon ilmastoon on aiheutunut muun muassa auringon säteilyn muutoksista ja voimakkaista tulivuorenpurkauksista.
3 Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos
Teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen ihmiskunta on muuttanut ilmakehän koostumusta ja sitä kautta voimistanut kasvihuoneilmiötä. Aiheuttamamme päästöt ovat lisänneet ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen – etenkin hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – määrää. Sitä ennen näiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä olivat säilyneet tuhansia vuosia lähes muuttumattomina.
Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO2). Siitä valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. Kasvihuonepäästöjä tulee energiatalouden lisäksi maataloudesta ja teollisuudesta sekä jätehuollosta ja kansainvälisestä lentoliikenteestä ja merenkulusta.
3.1 Mitä ilmaston lämpenemisestä seuraa?
Ilmastonmuutos on nostanut maapallon keskilämpötilaa ja lisännyt helleaaltoja. Lämpötilojen nousu voi muun muassa lisätä kuolleisuutta, pahentaa kuivuutta, kasvattaa maastopalojen määriä sekä hankaloittaa ruoantuotantoa ja puhtaan veden saantia. Kuivuuden lisäksi muut sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja myrskyt, yleistyvät entisestään.
Merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä pääasiassa ilmaston lämpenemisen aiheuttaman valtamerten lämpölaajenemisen vuoksi; mitä lämpimämpää vesi on, sitä enemmän se vie tilaa. Myös jäätiköiden ja Etelämantereen jääpeitteen sulaminen nostaa merenpintaa. Puolet maapallon väestöstä asuu ranta-alueilla, joten merenpinnan noususta johtuvat tulvat ja eroosio ovat todellinen uhka. Lisäksi merenpinnan nousu saattaa vähentää käytettävissä olevan makean veden määrää.
Ilmastonmuutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta, sillä eliöiden on vaikeaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin nopeasti muuttuvassa ilmastossa. Nousevat lämpötilat vaikuttavat myös eläin- ja kasvilajien elinkaareen ja käyttäytymiseen, mikä voi lisätä tuholaisten ja haitallisten vieraslajien määrää ja johtaa joidenkin ihmisillä esiintyvien tautien yleistymiseen
4 Ilmaston lämpenemistä pitää hillitä
Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 2010-luvulta alkaen nousseet vuosittain noin 1,3 prosenttia. Koronapandemia leikkasi päästöjä vain hetkellisesti, ja mikäli päästöt kasvavat nykyistä tahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta.
Kansainvälinen yhteisö on päättänyt yrittää rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pitää panostaa kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Myös hiilinielujen ylläpitäminen on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää.
4.1 Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi?
Monet arkiset valinnat ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus aiheuttavat suurimman osan yksittäisen ihmisen kasvihuonepäästöistä.
Asuminen
- Alenna kotisi sisälämpötilaa.
- Osta uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.
- Omakotitalossa suosi esimerkiksi maalämpöä, aurinkoenergiaa tai lämpöpumppua.
Liikkuminen
- Kulje lihasvoimin aina, kun se on mahdollista.
- Suosi julkista liikennettä ja kimppakyytejä.
- Matkusta lentokoneen sijaan junalla.
Ruoka
- Vähennä lihansyöntiä ja siirry kasvipainotteiseen ruokavalioon. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta.
- Suosi kestävästi kalastettua kotimaista kalaa.
- Vähennä maidon ja munien kulutusta.
Kuluttaminen
- Harkitse huolella ennen ostopäätöstä.
- Suosi käytettyä ja vastuullisesti valmistettua.
- Kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan monia tavaroita voi lainata tai vuokrata.
- Korjaa tai kierrätä rikkoontuneet tavarat.
