Vain kahden eduskuntapuolueen toimet olisivat riittäviä luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Puolueille vaikeimpia kysymyksiä ovat riittävän rahoituksen ja suojellun pinta-alan turvaaminen. Eniten kannatusta puolueilta saavat vapaaehtoisten suojeluohjelmien tekeminen pysyviksi ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään ennallaan sekä hiilinielujen pelastaminen.
Tuleva hallituskausi on ratkaiseva, jos luontokato aiotaan pysäyttää Suomessa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Eduskuntapuolueiden valmiudessa toteuttaa käytännön toimia luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi on suuria eroja, selviää ympäristöjärjestöjen puoluekyselystä, joka lähetettiin puoluesihteereille.
“Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Silti ainoastaan kaksi eduskuntapuoluetta sitoutuu riittäviin toimiin luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Hallitusohjelmaan tarvitaan riittävät toimet, jotta kansallisaarteemme, suomalainen luonto, säilyy myös tulevaisuudessa. Valtaosalla puolueista on vielä runsaasti tarkistettavaa omissa linjauksissaan”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Tärkeimpiä toimia luontokadon pysäyttämiseksi ovat luonnonsuojelurahoituksen moninkertaistaminen ja metsien riittävä suojelu valtion mailla. Puolueista vain kaksi, vasemmistoliitto ja vihreät, olisi valmiita moninkertaistamaan luonnonsuojelurahoituksen ja suojelemaan riittävän pinta-alan valtion metsiä, jotta luontokato metsissä voidaan pysäyttää.
“Nopeimmin suomalaista metsäluontoa voidaan auttaa suojelemalla valtion omistamat vanhat metsät ja luonnonmetsät, ja asettamalla ne välittömään hakkuukieltoon. Onkin ilahduttavaa, että enemmistö puolueista sitoutuu vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun. Lisäksi tarvitaan alueellisesti kattavat ja konkreettiset suunnitelmat, joilla EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämät 10 ja 30 prosentin suojelutavoitteet saavutetaan” toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Seuraavalla hallituskaudella olennaisia lakihankkeita luonnon turvaamiseksi ovat luontolain säätäminen sekä metsä- ja vesilain uudistaminen. Kolme puoluetta, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät, sitoutuu ilmastolain kaltaisen puitelain eli uuden luontolain säätämiseen.
Eniten kannatusta puolueilta saavat ympäristöministeriön säilyttäminen itsenäisenä, hiilinielujen pelastaminen, kansallispuistoverkoston kehittäminen, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä tuottavien viljelykäytäntöjen ja ruokavalioiden suosiminen ja vapaaehtoisten suojeluohjelmien tekeminen pysyviksi ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään ennallaan.
“On hienoa, että valtaosa puolueista vaikuttaa ymmärtävän hiilinielujen merkityksen Suomen ilmastopolitiikan kohtalonkysymyksenä ja sitoutuu korjaamaan nielujen tilanteen. Todellisuudessa kuitenkin vain osa puolueista on valmiita tarvittaviin käytännön toimiin, kuten maankäytön muutosmaksuun, puun polton verotuen poistoon, metsälain uudistamiseen ja hakkuumääriä hillitsevään taloudelliseen ohjaukseen. Äänestäjä saa siis olla tarkkana”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Korjaus: Kyselyn julkistamisen jälkeen vasemmistoliitto ilmoitti
vastanneensa virheellisesti “ei kantaa” kysymykseen 13. Vasemmistoliitto
kertoi kannattavansa nykyisten ympäristölupaprosessien
keskittämistä valtakunnalliselle ympäristöviranomaiselle.
Eduskuntapuolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja, vastasivat BirdLifen, Greenpeacen, Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kyselyyn 16.2.2023 mennessä.
Lisätietoja:
Riku Eskelinen, toiminnanjohtaja, p.050 572 7782, riku.eskelinen@luontoliitto.fi
Hanna Aho, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija, p. 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Raija-Leena Ojanen, WWF Suomi oikeudellinen neuvonantaja, p. 050 5990232, raija-leena.ojanen@wwf.fi
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace, p. 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Aapo Salmela, BirdLife Suomi, suojeluasiantuntija, p. 010 406 6208, aapo.salmela@birdlife.fi
