Suomessa suurpetojen hoidon ja suojelun ylin johtava ja valvova elin on maa- ja metsätalousministeriö. Suurpedot, kuten susi, karhu ja ilves, ovat tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys on Euroopan unionin luontodirektiivin nojalla kielletty.
Luontodirektiivissä todetaan, että mikäli tiukasti suojeltuihin lajeihin kuuluvien yksilöiden tappaminen katsotaan tarpeelliseksi, se tulisi sallia vain tapauskohtaisesti ja erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole ja kaikkia muita mahdollisia ei-tappavia keinoja on yritetty käyttää useampaan kertaan.
Tästä huolimatta maa – ja metsätalousministeriö myöntää EU-lainsäädännön vastaisesti Suomen riistakeskuksen kautta satoja suurpetojen metsästyslupia vuosittain. Tämä käy ilmi useista korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joissa tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, karhun ja ilveksen, kannanhoidolliset metsästysluvat on keskeytetty ja todettu laittomiksi.
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole ekologisen ymmärryksen mukaista, ja se on este suurpetojen ja ihmisen välisen rinnakkaiselon kehittymiselle. Vahinkojen ennaltaehkäisy ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen rinnakkaiseloon ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi välttää kohtaamisia ja konflikteja suurpetojen kanssa.
Kannanhoidollisen metsästyksen varjolla tapahtuu jokaisella metsästyskaudella suurpedoille kohtalokasta trofee- tai huvimetsästykseksi luokiteltavaa toimintaa. Suurpetojen metsästys on myös bisnestä, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset metsästysharrastajat maksavat kymmeniä tuhansia euroja jahteihin osallistumisesta.
Huvi- ja trofeemetsästys on epäeettistä ja ristiriidassa kestävän ja oikeudenmukaisen maailman tavoittelun kanssa. Luonnonvaraisten eläinten hoidon tavoitteena pitäisi olla luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja palauttaminen, ei huvin tuottaminen metsästäjille.
Suurpetokantojen koko vaihtelee luonnollisesti esimerkiksi pentutuoton, saaliseläinten määrän ja elinympäristön muutosten vaikutuksesta, eikä ihmisen harjoittamalle niin kutsutulle kannanhoidolle ole perusteita.
Suurpedoilla on keskeinen rooli ekosysteemien tasapainon ja monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Ne ovat tärkeitä esimerkiksi hirvieläinten, tulokaslajien ja vieraslajien hallinnassa.
Suurpetokantojen suojelu on luonnonsuojeluasia, ja sen sääntely vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä suurpetojen ekosysteemeistä. Siksi Luontoliiton susiryhmä ja Suomen eläinoikeusjuristit ry katsovat, että maa- ja metsätalousministeriön ei tulisi hallinnoida suurpetoihin liittyviä kysymyksiä, vaan ne tulisi siirtää ympäristöministeriön alaisuuteen. Toimivallan siirto ei poistaisi mahdollisuutta myöntää yksittäisiä kaatolupia poikkeustilanteissa vaan varmistaisi nykyistä paremmin, että luvat myönnettäisiin EU-lainsäädännön mukaisesti.
Allekirjoita vetoomus ja yhdy vaatimukseemme:
Suurpetojen poikkeuslupien myöntäminen tulee siirtää maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriön luontoympäristöosaston tai ELY-keskuksen hallinnon alle, jotta niiden hallinta toteutuu luonnon ja kaikkien etujen sekä lainsäädännön mukaisesti.
Vetoomus luovutetaan Suomen hallitukselle.
Lue lisää siitä, miksi maa- ja metsätalousministeriön suurpetopolitiikka ei ole lain hengen mukaista.
Kuva: Christa Granroth
