10 väitettä: ONKO MEILLÄ SUSIONGELMA?

Susiin liittyy paljon yleisiä harhaluuloja. Luontoliiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla vastaa väitteisiin.

1. Melkein kukaan ei ole koskaan nähnyt sutta luonnossa. Silti susille halutaan kaatolupia, ja ihmiset pelkäävät niitä.

Susipelosta alettiin nykyaikana puhua vasta noin kymmenen vuotta sitten, kun sudet levisivät Länsi-Suomeen. Termi “taajamasusi” syntyi, kun sudet alkoivat liikkua tiheämmin asutuilla alueilla. Susiryhmäläiset juttelivat noihin aikoihin itäsuomalaisen metsästäjän kanssa, joka ihmetteli susipelkoa ja totesi, ettei Itä-Suomessa silloin kukaan pelännyt susia.

Suurin syy susivainoon taitaa edelleen olla viha. Pelon takia kaatolupien perusteisiin lisättiin sosiaaliset syyt. Varmasti pelko on todellista osalle ihmisistä, mutta pelkoja myös ruokitaan median välityksellä ja raportoimalla susivaroitusryhmissä kaikki mahdolliset havainnot. Riistakameroiden välityksellä saadaan minuutin tarkkuudella tietoa susien liikkeistä ja unohdetaan, että sudet voivat olla vain ohikulkumatkalla.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri tiivisti asian näin: “Yleisin susipelon syy Suomessa ei ole susi, vaan sudella pelottelu.”

Pitkään sudensuojelussa mukana olleet pitävät susivihan suurimpana syynä koirametsästystä, koska susireviireillä sattuu koiravahinkoja 20–50 kappaletta vuosittain. Tosiasiassa ne ovat alle 0,1 prosenttia metsästyskoirien kuolinsyistä.

Kielteinen suhtauminen suteen saattaa juontua myös pitkältä [1] kulttuurihistoriastamme.

2. Sudet ovat ihmisille vaarallisia.

Sutta ei tilastojenkaan valossa voi pitää kovin vaarallisena ihmiselle, vaikka toki pitää muistaa, että susi on villieläin.

3. Sudet tappavat paljon kotieläimiä.

Tilastojen mukaan petovahinkoja aiheutuu selvästi eniten poroille. Suurinta osaa petovahingoista ei tosin tarkisteta, ja maa- ja metsätalousministeriön mukaan ahma aiheuttaa sutta enemmän porovahinkoja. Poronhoitoalueelta tapetaan lähes järjestelmällisesti kaikki siellä liikkuvat sudet.

Seuraavaksi eniten sudet tappavat lampaita, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä. Lampaiden suojaamiseen on myös olemassa useita eri keinoja, kuten petoaidat. Samalla on hyvä muistaa, että petoaita vaatii säännöllistä huoltoa, jotta se toimii.

4. Suomessa on “susiongelma”.

Jos asiaa tarkastelee susien näkökulmasta, niin kyllä. Virallisia kanta-arvioita ei uskota, susien liikkeitä seurataan riistakameroilla jatkuvasti ja salametsästystä esiintyy edelleen. Välillä somen, median ja poliitikkojen kirjoittelujen perusteella tuntuu siltä, ettei Suomessa muita uhkia olekaan kuin sudet. Sutta ei haluta nähdä avainlajina, joka vaikuttaa koko ekosysteemin hyvinvointiin.

5. Susien metsästäminen on perusteltua.

Kannanhoidollinen yleinen metsästäminen ei ole perusteltua. Poikkeusluvat pitää hakea erikseen Suomen Riistakeskukselta. Perusteluiden pitää pohjautua tieteelliseen näyttöön, eikä metsästys saa vaarantaa suotuisan suojelun tasoa.

Suurpetojen metsästyksestä on viime vuosina tehty tärkeitä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksiä niin suden, ilveksen kuin karhun osalta. Kaatolupia on hallinto-oikeuksissa asetettu täytäntöönpanokieltoon. Silti poliisit, virkamiehet ja eri sidosryhmät tekevät hartiavoimin töitä, jotta metsästyslupia saataisiin puskettua läpi. Poliisi voi myös antaa lopetusmääräyksen sudelle, jonka koetaan aiheuttavan uhkaa ja vaaraa.

On surullista, että vielä tänäkin päivänä viha ja pelko jyräävät tieteellisen tiedon yli. Tutkimustiedon mukaan elinvoimainen susikanta ehkäisisi myös ilmastonmuutosta.

6. Koirasusi olisi terveempi ja elinvoimaisempi lemmikki kuin monet nykyiset koirarodut.

Terveempi eläin se saattaisi olla, mutta se ei välttämättä sovellu lemmikiksi. Nykyisin laki luokittelee koiran ja suden risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää luontoon eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.[2] 

Toisaalta jos susikanta on liian pieni, se alkaa kärsiä perinnöllisistä sairauksista. Esimerkiksi Ruotsin susikanta on jo geneettisesti heikentynyt. Sinne ei pääse kovin usein uusia susia Suomen tai Venäjän puolelta siksi, että niitä tapetaan poronhoitoalueella.

7. Sudet ovat erityisen vaarallisia yksin kulkeville kouluikäisille lapsille.

Tämä menee kenties luokkaan sudella pelottelu? Olen huomannut, että esimerkiksi poliitikot käyttävät lapsikorttia, kun he haluavat lisätä susien metsästystä. Fakta on kuitenkin se, että maailmassa on monta paljon todennäköisempää vaaratekijää kuin susi. Susipelon synnyttämät koulukyydit sen sijaan näkisin ihan positiivisena asiana, kun koulumatkan liikenneturvallisuus paranee.

8. Sudet ovat aina harmaita.

Suomessakin esiintyy paljon vaaleita ja hieman punertavia susia. Pohjois-Amerikassa esiintyy mustia värimuunnoksia, ja arktiset sudet ovat valkoisia.

9. Sudet tappavat muita eläimiä huvikseen, yli tarpeen.

Luonnossa tällaista ylimääräistä tappamista tapahtuu erittäin harvoin, mutta esimerkiksi lampaisiin sitä kohdistuu useammin. Heikosti suojatut lampaat ovat helppo saalis, joka ei pääse pakoon. Lampaisiin kohdistuvat petovahingot tapahtuvat yleensä syksymmällä, jolloin pentuja opetetaan saalistamaan.

Petoeläimet käyttävät paljon energiaa saalistamiseen, eikä onnistumisprosentti ole kovin korkea. Hirveä metsästäessään sudella on myös loukkaantumisriski. Sudet eivät siis tapa huvikseen vaan ennemminkin varastoon.

Susi ei myöskään ole ainoa eläin, jolla vastaavaa saalistuskäyttäytymistä on havaittu. Samaa tekevät myös täplähyeenat, ketut leopardit, leijonat, jääkarhut, kissat ja koirat.

10. Sudet ja ihmiset eivät voi elää harmonisesti samalla alueella.

Kyllä voivat, ja moni luontoliittolainenkin tekee niin. Suojaamalla kotieläimet ja suojelemalla luontoa voimme elää rinnakkain.

Mikä susiryhmä?

Luontoliiton susiryhmä edistää suden ja muiden suurpetojen suojelua. Susiryhmä rakentaa kotieläimiä suojaavia susiaitoja, retkeilee susireviireillä ja levittää tärkeää tietoa susista. Näin voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja vähentää turhaa susipelkoa ja -vihaa.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Lue lisää: https://luontoliitto.fi/toimintaryhma/susiryhma/

Teksti: Tuuli Turtola

Kuvitus: Viima Iivonen


Lue myös Luontoliiton muita uutisia

Valokuvakilpailun virtuaalinäyttely

Luontoliiton ja Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n keväiseen valokuvakilpailuun osallistui suuri määrä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Kisan taso oli korkea, ja voittajiksi valittiin 14-vuotias Kaapo ja 17-vuotias Aino. Halusimme koota pienen virtuaalinäyttelyn kilpailuun osallistuneista upeista valokuvista. Valtavat kiitokset kaikille ihania kevätkuvia lähettäneille! 

Lue lisää