Aikuisena talvehtiva sitruunaperhonen on odotettu kevääntuoja. Talven se viettää esimerkiksi varvun varressa, mieluiten suojaavan hangen alla. Ensimmäinen sukupolvi lentää huhti–kesäkuussa. Aikaisimmat heräävät jo maaliskuussa. Toinen sukupolvi lentää heinäkuulta aina lokakuulle saakka.
Sitruunaperhoskoiraat on helppo tuntea jo kaukaa niiden kirkkaasta sitruunankeltaisesta väristä, joka loistaa huhtikuun harmaassa maisemassa. Naaraat ovat lähes valkoisia tai vaaleanvihertäviä. Siivissä on pienet oranssit tai punertavat täplät, ja siipien kärjet ovat muodoltaan omintakeisen kulmikkaat terävine kärkineen. Siipien kärkiväli on 40–60 millimetrin luokkaa, eli kookas sitruunaperhosyksilö voi olla perhoseksi jo aika suuri.
Sitruunaperhonen on levinnyt Etelä-Lappiin saakka. Etelä- ja Keski-Suomessa se on hyvin yleinen. Laji viihtyy perinneympäristöissä, niityillä, pihapiireissä ja puutarhoissa sekä metsien reunoilla.
Kuva: Teemu Saloriutta
