Uutiset

Hyttysen eli sääsken eli itikan eli Culicidae-heimon edustajan tunnistaminen ei luultavasti tuota kenellekään vaikeuksia. Suomessa on kymmeniä hyttyslajeja, joista monet imevät nisäkkäiden verta. Verta imevät

Muurahaisia sosiaalisempia otuksia saa hakea. Yksilöillä ei – pesän onnistuneesti perustanutta kuningatarta lukuun ottamatta – ole paljoa merkitystä. Suuressa pesässäkin on oikeastaan kyse yhdestä supertehokkaasta

Aikuisena talvehtiva sitruunaperhonen on odotettu kevääntuoja. Talven se viettää esimerkiksi varvun varressa, mieluiten suojaavan hangen alla. Ensimmäinen sukupolvi lentää huhti–kesäkuussa. Aikaisimmat heräävät jo maaliskuussa. Toinen

Nokkosperhonen talvehtii aikuisena suojaisissa paikoissa, kuten rakennuksissa ja linnunpöntöissä. Se lähtee hyvin aikaisin keväällä liikkeelle käyttäen leskenlehden ja muiden aikaisten kevätkasvien mettä hyödykseen. Joskus nokkosperhosen

Talvehtineet kimalaiskuningattaret aloittavat lentonsa huhtikuussa ensimmäisinä lämpiminä kevätpäivinä. Osa saattaa olla liikkeellä jo maaliskuussakin, jos kevät on aikaisessa. Naarailla on peräpäässään myrkkypistin, jota ne käyttävät

“Lennä, lennä leppäkerttu” -loru kertoo kenties seitsenpistepirkosta, joka on leppäkertuistamme yleisin ja kantaa monesti koko kovakuoriaisheimon nimeä. Seitsenpistepirkko on kansallishyönteisemme, jota tapaa pelloilla ja niityillä