Rantakäärme

Rantakäärme on ihmiselle vaaraton. Se on helppo erottaa kyystä vaaleiden tai keltaisten niskalaikkujen perusteella. Joskus harvoin laikut puuttuvat, ja silloin rantakäärmeen voi sekoittaa mustaan kyyhyn. Rantakäärmeen katse on kuitenkin kyytä “lempeämpi”, sillä sen silmäterä on pyöreä. Rantakäärme on myös yleensä kyytä kookkaampi, aikuisena noin 75–90 cm pitkä. Rantakäärmeet heräilevät horroksesta toukokuun alkupuolella, ensimmäiset jo huhtikuussa.

Rantakäärmeitä on havaittu Oulun korkeudella asti, mutta yleinen se on vain eteläisessä Suomessa. Rantakäärme viihtyy kaikenlaisten rehevien vesien lähellä, myös merenrannoilla. Se liikkuu yhtä sulavasti niin maalla kuin vedessä ja voi olla sukelluksissa jopa puoli tuntia saalistaen sammakoita ja kaloja. Se on myös ketterä kiipeämään puissa ja pensaissa.

Keväällä rantakäärmeen voi löytää paistattelemasta päivää aurinkoiselta paikalta. Muista matelijoistamme poiketen rantakäärme munii munia, ja jättää ne hautumaan lahoavan kasviaineksen alle. Uhattuna rantakäärme pyrkii pakenemaan, mutta ääritilanteita varten sillä on dramaattisempiakin keinoja: pahanhajuisen nesteen ruiskauttaminen ja kuolleeksi tekeytyminen. Rantakäärme on rauhoitettu.

Kuva: Antti Salovaara

Lue myös Luontoliiton muita uutisia

Itämeri-karnevaalikulkueeseen osallistuvia riemuitsevia lapsia, käsissään mielenosoituskylttejä, joissa esimerkiksi tekstejä “Suojellaan Itämerta”, “Pelastakaa sigma Itämeri”, “Pelastakaa vauvameduusat” sekä “Sigma ricel särjet tarvits apuu”. Aurinko paistaa kohti kameraa kirkkaalta taivaalta.

Yli 900 lasta ja nuorta marssi Helsingissä puhtaamman Itämeren puolesta 

Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliiton järjestämä Itämeri-päivän karnevaalikulkue houkutteli paikalle iloisen joukon lapsia ja nuoria värikkäine kyltteineen. Kylteissä otettiin kantaa eri tavoin, muun muassa, että ”Pelastetaan sigma Itämeri” ja ”Itämeri ei ole roskis”.  

Itämeripäivänä 27.8. järjestetty kulkue oli osa John Nurmisen säätiön järjestämää tapahtumaa Helsingin Kansalaistorilla.

Lue lisää
Uudet Nuoli- ja Agenda2030 -ryhmät ja Silvia Modig.

Tässä ovat Nuorten luonto- ja ilmastoryhmän sekä Nuorten Agenda2030 -ryhmän uudet jäsenet

Luontoliitto on vahvistanut uusien jäsenten valinnat kahteen valtioneuvoston kanslian asettamaan 18–28-vuotiaista nuorista koostuvaan asiantuntijaryhmään. Nuorten Agenda 2030- ja  Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLI ovat aloittaneet toimintansa uusien ryhmiin valittujen jäsenten kanssa.  

Ryhmät kokoontuivat viikonloppuna Luontoliiton toimistolla Helsingissä perehdytyksen merkeissä.

Lue lisää

Kiitos tuestasi

Allekirjoituksesi on vastaanotettu. Toimitamme vetoomuksen pian sen vastaanottajalle. Yhdessä voimme toimia äänenä ja voimana luonnon puolesta!

Jaa vetoomus myös somessa:

Voit tukea Luontoliiton arvokasta työtä myös lahjoittamalla.

Vahvistamme vuosittain tuhansien lasten ja nuorten luontosuhdetta järjestämällä luontokerhoja ja -leirejä sekä rakastettuja kouluvierailuja joka puolella Suomea. Luontoliiton valtakunnalliset toimintaryhmät toimivat hupenevien metsien, uhanalaisen suden, padottujen virtavesien, haavoittuvan Itämeren ja kuumenevan ilmaston puolesta. Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdentaa tukesi suoraan haluamallesi toimintaryhmälle.

Haluatko mukaan Luontoliiton toimintaan?

Kiinnostaako sinua saaristoluonnon ennallistaminen tai virtavesien vapauttaminen? Haluatko suojella metsiä tai susia? Toimia kouluvierailijana tai kirjoittaa tärkeistä aiheista?

Haluatko tilata sähköisen uutiskirjeemme ja pysyä ajan tasalla Luontoliiton toiminnasta ja tapahtumista?
Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa jokaisesta sähköpostikirjeestämme löytyvästä linkistä.