Suomen kansallislintu laulujoutsen palaa muuttomatkaltaan maalis–huhtikuun aikana. Aikaisimmat saapuvat jo helmikuun lopussa, ja etenkin lauhoina talvina joutsenia myös talvehtii Suomessa. Kevätseurannassa kerätään kuitenkin havaintoja muutolta saapuneista linnuista, joten ilmoita laulujoutsen vasta, kun näet muuttajia palaamassa tai kun alueellesi on enemmän joutsenia kuin talvella. Joutsenet muuttavat usein auroissa tai vinoriveissä, joista kuuluu joutsenille tyypillistä sointuvaa toitotusta.
Suuren valkoisen laulujoutsenen voi sekoittaa vain toisiin joutseniin, kyhmyjoutseneen tai pikkujoutseneen. Pikkujoutsen on harvinainen läpimuuttaja, jota nähdään silloin tällöin Suomessa laulujoutsen mukana. Pikkujoutsen on laulujoutsenta hieman pienempi, ja sen nokassa on vähemmän keltaista. Kyhmyjoutsenen nokan värit puolestaan ovat oranssi ja musta, ja nokan tyvellä on suuri kyhmy. Kyhmyjoutsenen lentäessä sen siivistä lähtee tyypillinen kumea ääni, mutta muuten kyhmyjoutsen on hiljainen, toisin kuin toitotteleva laulujoutsen. Sisämaassa keväällä nähtävät joutsenet ovat yleensä laulujoutsenia, sillä kyhmyjoutsenet ovat enimmäkseen merenrannikon lintuja.
Laulujoutsenten levinneisyysalue kattaa koko Suomen. Aikoinaan laji oli häviämässä sukupuuttoon vainojen vuoksi, mutta nykyään kanta on kasvanut ja laulujoutsenia pesii koko maassa. Laulujoutsen viihtyy monenlaisten vesistöjen äärellä, mutta keväällä joutsenia nähdään usein isoina parvina myös pelloilla.
(Äänite © Tero Linjama, Tarsiger.com)
Kuva: Sami Noponen