Kevätseuranta-kampanjalla on vuosittain vaihtuva teema. Samoina pysyvien vakiolajien lisäksi tarkkaillaan teeman mukaan vaihtuvia teemalajeja. Vuoden 2019 teema on Veden äärellä.
Kuvittele, että koko elinympäristösi on peittynyt talveksi paksuun jäähän. Olet kenties viettänyt kuukausia verkkaisessa pimeydessä, vaipunut horrokseen tai lentänyt maailman laidalle löytääksesi ravintoa. Kuvittele sitten havahtuvasi siihen, että ikuiselta tuntunut talvi alkaa viimein väistyä. Jääkansi rakoilee, ja ympärillesi tulvii valoa ja lämpöä. Tai muuttoviettisi kertoo, että saat viimein palata kaukana odottaville kotivesille.
Veden äärellä – sen alla, pinnalla ja ympärillä – herää keväisin huikean monimuotoinen maailma. Lajisto kertoo paljon vesialueen tilasta, sillä vesiluonto on herkkä muutoksille.
Monet Kevätseurannan vakiolajeista, eli niistä, joista keräämme havaintoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, liittyvät vahvasti veteen. Veden ääreltä löytää niin naurulokin, laulujoutsenen, sammakonkudun, rantakäärmeen kuin ainakin yhden lepakkolajinkin. Nostamme tänä vuonna lisäksi erityistarkasteluun viisi veden äärellä viihtyvää teemalajia, joista neljä on Kevätseurannalle uusia.
Vilkkaita vesimittareita luistelee veden pintakalvolla käytännössä koko maassa, ja niitä tapaa niin suolampareista kuin suurilta järviltäkin.
Kevät lainehtii komeasti, kun jäiden sulamisen jälkeen kutevat hauet polskuttelevat matalissa rantavesissä.
Tiirat ovat mitä sympaattisimpia lokkilintuja, jotka näkyvät ja kuuluvat Suomen keväässä eteläisimmiltä ulkosaarilta Utsjoen erämaajärville.
Kirkkaankeltaisena kukkiva rentukka koristaa märkiä elinympäristöjä koko maassa. Se kuuluu Kevätseurannan vakiolajeihin, mutta kohotamme sen tänä keväänä myös teemalajien joukkoon.
Veden äärellä viihtyy myös koko Suomen vallannut ihminen, joka laskee soutuveneensä, purjelaivansa tai moottorialuksensa tuhansiin järviin, jokiin ja merenlahtiin jäiden lähdettyä. Veneet vesillä on aito kevään merkki, ja siksi seuraamme sitäkin teemalajien joukossa.
Kevätseuranta alkaa tänäkin vuonna jo maaliskuun alkupäivinä. Onko kevät silloin vasta kaukainen toive hankien ja pakkasten keskellä, vai onko kiuruja, laulujoutsenia ja muita ensimerkkejä jo kohdattu? Sen kuulemme toivottavasti teiltä jo 2.-3. maaliskuuta! Siitä lähtien odotamme suurella mielenkiinnolla Suomen kevään kuulumisia aina kesäkuun alkuun asti.
Lähde mukaan Kevätseurantaan, ilmoita havaintosi ja auta meitä piirtämään mahdollisimman tarkka kuva keväästä 2019! Havainnot tallennetaan Luonnontieteellisen museon tietokantaan, jossa ne säilyvät niin suuren yleisön kuin tutkijoiden käytettävissä.
