Kevätseuranta-kampanjalla on vuosittain vaihtuva teema. Samoina pysyvien vakiolajien lisäksi tarkkaillaan teeman mukaan vaihtuvia teemalajeja. Vuoden 2018 teema on Kevätseurannan unohdetut.
Tietyt Kevätseuranta-lajit patsastelevat vuosikymmenestä toiseen parrasvaloissa. Laulujoutsenista, leskenlehdistä ja muista perinteisistä kevääntuojista saadaan joka vuosi kattava kuva, mistä kuuluu suuri kiitos havainnoijille. Jotkut jäävät kuitenkin suosikkien varjoon.
Haluamme tänä vuonna kiinnittää huomiota sellaisiin lajeihin, jotka ansaitsisivat tarkempaa huomiota. Valitsimme viisi teemalajia, joita yhdistää sekä odotettua pienempi havaintomäärä että aito tarve kattavampaan tiedonkeruuseen.
Siili on paitsi Luonto-Liiton tunnuseläin myös käsittämättömän valloittava tuhisija. Varhaisimmat heräävät horroksesta jo maaliskuussa, muutkin viimeistään vapun tienoilla, paikasta ja keväästä riippuen. Siilikannan arvellaan laskeneen, mutta tarkka arviointi on hankalaa. Toivomme siis erityistarkkailua keväällä 2018, varsinkin pohjoisemmasta Suomesta, jossa siili on etelää harvalukuisempi.
Kaunis ja ihmiselle vaaraton rantakäärme herää lämpimänä keväänä paistattelemaan päivää jo huhtikuussa. Tämä Suomen kookkain käärme viihtyy vesien äärellä, ja runsaimmillaan se on etelän rannikkoseuduilla. Lajin taantuminen on ilahduttavasti hidastunut, mutta Kevätseurantaan saamme siitä havaintoja häkellyttävän vähän. Kuulutamme siis kaikkia luonnonharrastajia raportoimaan rantakäärmeistä keväällä 2018!
Mustikka on tärkeimpiä marjojamme. Paitsi kaksijalkaisten suomalaisten herkku, mustikka on myös elintärkeä metsän asukkaille karhuista kanalintuihin. Lajilla ei kuitenkaan mene hyvin, vaan metsiemme mustikkamäärät ovat puolittuneet 1950-lukuun verrattuna. Kaipaamme siksi mahdollisimman kattavaa kuvaa siitä, miten mustikan kukinta onnistuu tänä keväänä.
Tervapääsky on varsinainen kesäntuoja, jonka havainnot painottuvat toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun. Sulavasti kiertelevien parvien kirskuna on tuttu ääni erityisesti eteläisen Suomen kaupunkien yllä. Kyse ei kuitenkaan ole etelän hedelmästä, vaan tervapääskyn levinneisyys kattaa käytännössä koko Suomen. Lajin tiedetään taantuneen vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen verrattuna, mutta tarkkaa arviointia vaikeuttaa havaintoaineiston puutteellisuus. Pyydämme nyt erityisesti havaintoja asuttujen alueiden ulkopuolelta sekä Itä- ja Pohjois-Suomesta!
Hyönteisiä saalistavat lepakot ovat Suomen hyisiä säitä ajatellen aikamoisia selviytyjiä. Yleisesti tavattavia lajeja pärjäilee meillä silti viisi. Suomessa pysyttelevän lepakon vuosi kuluu loppusyksystä huhtikuuhun horroksessa, kun taas osa lajeista muuttaa lintujen tapaan talveksi leudommille seuduille. Kevätseurannassa on kerätty havaintoja liikkeellä olevista lepakoista jo pitkään, mutta laji jää suosiossa tutumpien kevääntuojien varjoon. Olisi huikeaa, jos tänä vuonna lepakkokeväästä saataisiin kerrankin kattava kuva!
Kevätseuranta-aineiston perusteella kevät innostaa erityisesti alkumetreillä – eikä ole vaikea ymmärtää miksi. Talven päättyneeksi julistavat muuttolinnut, kevätauringon lempeät säteet ja pälvipaikoille puhkeavat kukat saavat villasukat pyörimään kenen tahansa jaloissa. Mutta kevät jatkuu kauemminkin.
Kuten teemalajivalikoimastamme huomaa, toivomme tänä vuonna entistä tarkempaa seurantaa aina touko–kesäkuun vaihteeseen asti.
Myös luonto on muuttunut sinä aikana, kun Kevätseurantaa on järjestetty. Ilmastonmuutos näkyy erilaisissa fenologia-aineistoissa selvästi aikaistuneina keväinä. Siksi mekin heräämme tänä vuonna kahta viikkoa tavallista aikaisemmin, ja vietämme ensimmäistä Kevätseuranta-viikonloppua jo 3.–4. maaliskuuta. Kampanjan vehreät loppusoinnut liverrellään kesäkuun 9.–10. Toivottavasti pysyt mukana koko näytöksen ajan!
