Tiedote 20.10.2025, Julkaisuvapaa
Järjestöjen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä -yritysten yhteisessä hankkeessa kehitettävä metsien hyvinvointivaikutuksia arvioiva Metsäterveyslaskuri on edennyt testivaiheeseen.
Laskurilla on mahdollista tarkastella kuntien ja kaupunkien luontoympäristöissä tapahtuvan ulkoilun aikaansaamia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä niiden taloudellista arvoa. Metsäterveyslaskuri pyrkii huomioimaan myös kuntien luontoympäristöjen piirteiden vaikutuksen tuloksiin.
Laskuri on suunniteltu muun muassa päättäjien ja järjestötoimijoiden käyttöön. Kuntien ja hyvinvointialueiden edustajat voivat laskurin avulla arvioida kuntien metsäalueiden hyvinvointivaikutuksia sekä niistä syntyviä terveyteen liittyviä kustannussäästöjä ja kunnat suunnitella metsän hyödyntämiseen liittyviä toimintoja ja metsänhoitotoimenpiteitä. Järjestöt voivat taas laskea luonnossa tapahtuvalle toiminnalleen arvoa laskurin avulla.
“Olemme iloisia siitä, että laskurimme ensimmäinen versio on nyt saatu testattavaksi ja odotamme mielenkiinnolla siitä saatavaa palautetta. Kehitämme laskuria palautteen pohjalta eteenpäin”, kertoo hankkeen vastuututkija Anna-Kaisa Kosenius Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
“Metsien taloudellinen merkitys on nähty pääosin puun tai muiden metsästä saatavien hyödykkeiden myynnin tuottamana arvona. Vaikka luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu paljon, tutkittua tietoa ei systemaattisesti vielä paljon hyödynnetä yhteiskunnassa esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä”, tutkija Maija Lipponen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Laskurin arviointimetodologia pohjautuu Sosped Keskus Oy:n aiemmissa hankkeissaan kehittämään ilmiöpohjaiseen vaikutusten arviointiin. ”Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa tässä, että metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia eri ikäryhmille arvioidaan kahden ilmiön kautta. Valitut ilmiöt ovat terveysliikuntasuositusten mukaan riittävä liikkuminen 20–64-vuotiailla aikuisilla ja vahvan positiivisen mielenterveyden kokeminen 10–19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla”, kertoo Sosped Keskuksen arviointiasiantuntija Eero Jussila.
Näiden kahden ilmiön alle on koottu niihin liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä vaikutuksista aiheutuvia taloudellisia seurauksia. Mallintaminen perustuu arvioihin siitä, miten luonnossa ulkoilu vaikuttaa vaikutusketjujen kuvaamiin seurauksiin joko suoraan tai välillisesti.
Aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kokeilemaan laskuria ja antamaan siitä palautetta hankkeen verkkosivuilta löytyvän napin kautta. Käynnissä oleva testijakso kestää 19.12.2025 saakka.
Laskuri valmistuu lopulliseen muotoonsa vuoden 2026 lopulla.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Anna-Kaisa Kosenius (dosentti, yliopistonlehtori), Hankkeen vastuututkija
Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, taloustieteen osasto
Email: anna-kaisa.kosenius@helsinki.fi
Puh: +358 50 4488 593
Taustaa
Metsäterveyslaskuri toteutetaan osana Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -tutkimushanketta. Hanke tuo metsäkeskusteluun uuden näkökulman: metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksilla on taloudellista merkitystä yhteiskunnalle.
Avoimella laskurilla arvioidaan metsien terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellista merkitystä. Laskurilla voi mallintaa tätä taloudellista merkitystä niin kuntatasolla kuin yksittäisten organisaatioiden toiminnassakin.
Hankkeen toteuttajat
Metsäterveyslaskuri luodaan osana tutkimushanketta, jonka toteuttavat Sosped Keskus Oy, Avoin ry, Luontoliitto, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Mukana yhteistyössä ovat myös Suomen Partiolaiset ja Suomen Latu.
Tutkimushankkeen rahoittaja on Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite.
