Kaikki mokaavat joskus. Tärkeintä on tehdä parhaansa ja olla halukas kantamaan vastuuta, tiedostamaan ja korjaamaan toimintaansa. On sallittua olla väärässä ja tärkeää kysyä, jos ei ymmärrä. Tuetaan toisiamme ja kehitytään yhdessä.

Luontoliiton turvallisemman tilan yhteyshenkilö on Sami Säynevirta: sami.saynevirta@luontoliitto.fi

Voit ladata tästä turvallisemman tilan ohjeet tulostettavaksi.

Häirintä 

 Mitä häirintä on? 

Häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: 

• nimittely 
• sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet 
• vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset 
• seksuaalinen koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu 

• puhelinsoitot, some- ja tekstiviestit, sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet 
• halventavat ja seksistiset vitsit 
• toistuvat seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut 
• seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen.

Tiedä tämä: 

• Häirintä, syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vallan väärinkäyttöä. Vapaaehtoisena/työntekijänä toimivan aikuisen/nuoren suhde lapseen tai nuoreen on useimmiten valtasuhde. Ohjaajan tulee pitäytyä flirtistä ja sukupuolisuuteen kohdistuvista kommenteista, jotka eivät ole hyvien käytöstapojen mukaisia ja joilla voi olla vahingollisia seurauksia lapsen ja nuoren kehitykselle. 

• Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Huonoa käytöstä on esimerkiksi panettelu, ”huorittelu”, ”homottelu” tai muu loukkaava nimittely. Aikuisen kasvatustehtävään kuuluu näihin tilanteisiin puuttuminen. Lasten ja nuorten rajat ovat aikuisen vastuulla. Puuttumattomuus tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi, vaikka se olisikin aikuisen neuvottomuutta tai pelkoa. 

• Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän tuntee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa vakavasti. 

• Seksuaalinen häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Lapsi tai nuori ei tiedä, missä sallitun toiminnan rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia. Lapselta tai nuorelta ei siis voida edellyttää, että hän osaa tai uskaltaa ilmaista pitävänsä aikuisen käyttäytymistä loukkaavana tai vastenmielisenä. Ei voida myöskään olettaa, että lapsi pystyisi kieltämään häiritsevän käyttäytymisen. 

• Seksuaalisuus voi olla häpeän, loukkauksen, haavoittuvuuden ja hämmennyksen aluetta. Siksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut lapsi ei välttämättä puhu kokemuksistaan eikä kerro niistä myöhemminkään, edes kysyttäessä. On ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tiedostavat mahdolliset ongelmat ja puuttuvat ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä. Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita. 

Häirinnän ennaltaehkäisy  

• Toiminnan turvallisuussuunnitelmat ja riskianalyysit sisältävät myös häirintätapauksiin varautumisen. Nimetään häirintäyhdyshenkilö(t).  

• Toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, jotka käydään osallistujien kanssa läpi ikätasoon soveltaen ja sitoudutaan noudattamaan niitä.  

• Kerrotaan osallistujille, kenen puoleen voivat kääntyä, jos kokevat tulleensa häirityksi tai näkevät häirintää.  

• Otetaan huomioon peseytymis- ja yöpymisjärjestelyillä sukupuolen moninaisuus sekä kulttuurilliset erot, jotta jokaisen mahdollisuus turvalliseen ja tarvittaessa yksityiseen tilaan toteutuu. Toiveita peseytymis- ja yöpymisjärjestelyistä kysytään jo ilmoittautuessa tai paikan päällä esim. lappuun kirjoittamalla. Lähtökohtaisesti tytöille ja pojille sekä naisille ja miehille on omat pukutilat ja saunat joko erikseen tai yhteinen uikkarisauna. Telttoihin tai samaan huoneeseen ei lähtökohtaisesti majoiteta toisilleen tuntemattomia eri sukupuolisia henkilöitä, mutta osallistujien toiveet otetaan huomioon.  Transsukupuolisille tai muusta syystä oma tilaa tarvitseville järjestetään toiveiden mukaan erilliset tilat vaihtaa vaatteita ja peseytyä. 

• Kerho-ohjaajilta sekä täysi-ikäisiltä leirin ohjaajilta, johtajilta ja kokeilta (mikäli ovat tekemisisissä alaikäisten kanssa yksin), tarkistetaan rikosrekisteriotteet. Jos rekisterissä on jokin merkintä, henkilöä ei oteta kerhoon tai leirille.  

• Jos henkilö hakee leirille jälkirekrytoinnin kautta lyhyellä varoitusajalla, eikä rekisteriotetta ehditä toimittaa, voidaan henkilö hyväksyä leirille poikkeuksellisesti ilman rikosrekisteriotteen selvittämistä. Henkilön tulee kuitenkin antaa suostumus otteen tilaamiselle tai toimittaa itse ote nähtäväksi mahdollisimman pian. Edellytyksenä leirityöhön hyväksymiseen ilman rikosrekisteriotetta on, että henkilö tunnetaan muun piirin toiminnan kautta tai joku piirin luotettava toimija tuntee kyseisen henkilön ja näin ollen hänet voidaan todeta leirille sopivaksi.  

• Palautteissa kysytään myös häirintään liittyviä kysymyksiä ja kehitetään toimintaa palautteen pohjalta. 

Toimintaohjeet häirintätapauksissa 

• Jos pystyt, kerro häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle, että käytös ei ole hyväksyttävää. Ota asia puheeksi paikan päällä olevan häirintäyhdyshenkilön tai muun toiminnan ohjaajan kanssa. 

• Yhteyttä voi tarvittaessa ottaa myös Luontoliiton keskustoimiston häirintäyhdyshenkilöihin: Sami Säynevirta, sami.saynevirta@luontoliitto.fi, p.  +358 40 560 7303 Reija Mikkola, reija.mikkola@luontoliitto.fi, p. +358 45 117 9610 tai voit jättää viestiä anonyymisti lomakkeen kautta: https://forms.office.com/e/T9DukeQqsY

• Kaikki valitukset ja epäilyt tarkastetaan huolellisesti ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Huolta herättävään asiattomaan käytökseen tulee puuttua – useimmiten häirintätilanteissa kyse ei ole rikoksista vaan epäasiallisesta toiminnasta.  

• Kaikkia osapuolia kuullaan huolellisesti ja tasa-arvoisesti. Jos ei ole syytä epäillä rikosta, ohjataan henkilöä keskustelemalla käyttäytymään asiallisesti. 

• Rikosepäilyihin puututaan välittömästi ja otetaan yhteyttä poliisiin ja alaikäisten kohdalla lastensuojeluviranomaiseen sekä vanhempiin.  

• Hyödynnetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Esim. sexpo, väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus, raiskauskriisikeskus.  

• Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö eivät jatku. Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi tämän kanssa välittömästi. Mikäli nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti. Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä. 

• Huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet tietävät, miten valitukseen tai epäilyyn on reagoitu ja miten sen käsittely etenee, esimerkiksi tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille. Huolehditaan sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta.