Hyttysen eli sääsken eli itikan eli Culicidae-heimon edustajan tunnistaminen ei luultavasti tuota kenellekään vaikeuksia. Suomessa on kymmeniä hyttyslajeja, joista monet imevät nisäkkäiden verta. Verta imevät vain naaraat, jotka tarvitsevat runsaasti energiaa munien tuottamiseen. Hyttyskoiraat imevät kasvien nesteitä.
Ensimmäisiä hyttysiä voi nähdä lentelemässä etelässä lämpiminä keväinä jo maaliskuun lopulla. Inisevät parvet ilmestyvät vasta toukokuulla. Useat lajit liikkuvat pääosin hämäräaikaan.
Hyttysiltä ei voi välttyä missään päin Suomea. Lapissa hyttystiheydet ovat ajoittain kiusallisen suuria. Syynä on muun muassa lumensulamisesta johtuva kosteus alkukesällä. Hyttynen munii veteen. Mitä enemmän kosteita ympäristöjä alueella on, sen paremmin hyttyset viihtyvät. Tästä syystä myös suolta löytyy paljon hyttysiä.