Luontoliiton Kevätseurannassa tarkkaillaan eri lajien kevään etenemistä. Toukokuun myötä kevät kääntyy kohti kesää ja viimeisetkin Kevätseurannassa tarkkailtavat matelijat alkavat herätä horroksestaan. Yksi näistä lajeista on kyy, joka rauhoitetaan kesästä 2023 lähtien.
Lämpiminä kevätpäivinä voi päästä näkemään käärmeiden kevätpuuhia, kun ne lähtevät liikkeelle talvehtimispaikoistaan. Ne paistattelevat auringossa ja valmistautuvat luomaan nahkansa, jonka jälkeen lisääntymiskausi alkaa. Kyykäärmeistä koiraat heräävät keväisin aikaisemmin kuin naaraat. Hyvällä tuurilla luonnossa kulkiessa voi päästä näkemään kyykoiraiden painia, jossa ne koittavat painaa toisensa maahan. Koiraat eivät kuitenkaan pyri puremaan toisiaan painissa, vaan häviäjä poistuu paikalta, ja voittaja aloittaa naaraiden kosiskelun. Parittelun jälkeen kyynaaraiden kesä kuluu auringossa paistatteluun. Ne jäävät usein lähelle talvehtimispaikkaa ja säästävät energiaa syömällä vain vähän ja ottamalla aurinkoa.
Kyy on pian rauhoitettu – havainnot salataan
Vuoden 2023 kesästä eteenpäin myös kyy on rauhoitettu, kuten kaikki muutkin Suomessa tavattavat matelija- ja sammakkolajit. Muita Suomessa tavattavia käärmelajeja ovat rantakäärme ja kangaskäärme, jota elää ainoastaan Ahvenanmaalla.
Luontoliiton luonnonharrastusryhmän jäsen Heikka Marttila-Tornio kehottaa ihmisiä suhtautumaan käärmeisiin rauhallisesti ja uteliaisuudella.
“Käärmeet lähtökohtaisesti välttävät kontaktia ihmisen ja muiden eläinten kanssa, sillä ne ovat myös itse saaliseläimiä. Ne ovat loppupeleissä aika arkoja.”
Luontoliiton Kevätseurantaan lähetetään usein kysymyksiä siitä, miksi ihmisten ilmoittamat kyyhavainnot eivät näy havaintotaulukoissa. Tämä johtuu siitä, että käärmeet luokitellaan sensitiivisiksi lajeiksi. Näin ollen niiden havaintotietoja ei julkaista, ja havainnot menevät salaukseen Lajitietokeskuksen sääntöjen mukaisesti. Vaikka havainnot eivät tule esille julkisesti, ovat ne silti erittäin tärkeitä lajien levinneisyyden kartoittamiseksi.
Kyihin liittyy useita harhaluuloja
Marttila-Tornio kertoo, että käärmeistä etenkin kyihin liittyy useita uskomuksia.
”Yleinen harhaluulo on esimerkiksi se, että kyyn poikaset olisivat aikuisia yksilöitä myrkyllisempiä ja aggressiivisempia. Moni on saattanut kuulla myytin esimerkiksi siitä, että naaraskyyt pakenevat puihin poikasiaan. Tällaiset uskomukset saattavat liittyä väärinkäsityksiin ja ennakkoluuloihin.”
Kyyt ovat sopeutuneet pohjoisen lyhyeen kesään ja ne jättävät munimisen kokonaan välistä, eli ne synnyttävät poikasensa. Pienet kyyt ehtivät kerätä ravintoa vain parin viikon ajan, jonka jälkeen ne menevät jo talvehtimaan.
Etenkin kyyt herättävät usein voimakkaita tunteita, sillä kyykäärme on Suomen ainut myrkyllinen käärmelaji. Kyyt eivät kuitenkaan turvaudu myrkkyyn kuin hätätilanteissa, sillä ne tarvitsevat sitä ravinnon hankkimiseen.
”Jos näet käärmeen, sitä voi ihastella etäältä. Ne arvostavat rauhaa ja ovat itsekin loppupeleissä todella rauhallisia eläimiä.”, Marttila-Tornio muistuttaa.
Kevätseuranta-kampanja toteutetaan yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa ja havainnot tallennetaan museon tietokantaan. Osallistumalla Kevätseurantaan pääset siis itse innostumaan luonnosta, sekä edistät tärkeää luonnonkartoitustyötä.
Lue lisää Luontoliiton Kevätseurannasta:
Kirjaa keväthavaintosi Luomuksen nettisivulle!
Lisätiedot:
Lotta Ojajärvi, Kevätseurantakoordinaattori, lotta.ojajarvi@luontoliitto.fi, Puh. 044 3381543
Heikka Marttila-Tornio, Luontoliiton luonnonharrastusryhmän jäsen, heikkamt@gmail.com
Merja Forsman, Luontoliiton viestintäpäällikkö, merja.forsman@luontoliito.fi, Puh. 040 8618915
Valokuva kyystä: Antti Salovaara
