Pölyttäjät ovat liikkeellä vaihtelevasta kevätsäästä huolimatta – pohjoisimmat nokkosperhoshavainnot Pohjois-Pohjanmaalta

Luontoliiton Kevätseurantaan on ilmoitettu havaintoja kimalaisista, nokkos- ja sitruunaperhosista, kekomuurahaisista sekä ensimmäisistä seitsenpistepirkoista ja hyttysistä. Pihamaan haravointia kannattaa vielä lykätä, sillä lumen alta paljastuneet lehdet tarjoavat suojaa hyönteisille.  

Vaikka kevään eteneminen on tuntunut hitaalta, kaikista Kevätseurannan hyönteislajeista on lähetetty havaintoja: kekomuurahaisia ja nokkosperhosia on havaittu Oulun seudulla asti. Horroksesta heränneet hyönteiset etsivät ravintoa, joten kukkivat pajut sekä kevään ensimmäiset kukat ilahduttavat ihmisiä, mutta ennen kaikkea ne ovat elintärkeitä hyönteisille.  

Leskenlehdet kukkivat jo isossa osassa Suomea, ja kevätkukkasuosikki sinivuokostakin on saatu havaintoja Keski-Suomesta asti. Sinivuokon syksyllä valmiiksi kehittyneet kukkanuput talvehtivat, joten se on yhdessä leskenlehden kanssa kevään ensimmäisiä kukkijoita.  

Yöpakkasia on edelleen idässä ja pohjoisessa, ja sään ennustetaan viilenevän jälleen. Onneksi moni Suomen luonnon kevätlajeista kestää hyvin lyhyitä kylmiä jaksoja. Luonnonystävä jättää kuitenkin pihan kevätsiivouksen tekemättä, sillä lehdet ja risukasat suojaavat säältä ja auttavat hyönteisten selviämistä.  

Viilenevät lämpötilatkaan eivät pysäytä kevään etenemistä 

Luontoliiton perinteisessä Kevätseuranta-kampanjassa tarkkaillaan 43 lajin esiintyvyyttä, ja tähän mennessä havaintoja on saatu jo 23 lajista. Linnunlaulua voi nyt kuulla aamuisin ja ulkoillessa enenevissä määrin, ja taivaalta voi tähytä esimerkiksi kurkia, sillä lintujen kevätmuutto etenee.  

”Kevätseuranta-aineistosta voidaan nähdä, että aamusta aikaisin laulunsa aloittavia punakylkirastaitakin on havaittu Oulun korkeudella. Niiden laulu kuuluu keväiseen äänimaisemaan, sillä koiraat saattavat laulaa jopa ympäri vuorokauden”, kertoo Kevätseurantakoordinaattori Lilli Tikkanen

Ensi viikonloppu on virallinen Kevätseuranta-viikonloppu, ja ensihavaintojen lisäksi ihmisten toivotaan ilmoittavan myös runsaushavaintoja. Pihatalkoiden sijaan kannattaakin suunnata luontoretkelle. Eteläisessä Suomessa on jo havaittu sisiliskoja, kyitä ja siilejä. Pohjois-Suomessa on vielä lumista, mutta peippoja ja muita muuttolintuja kannattaa lähteä tarkkailemaan.

Peippo on pajulinnun rinnalla Suomen yleisin lintulaji ja yksi tämänvuotisen Kevätseurannan teemalajeista. Peippoja pesii Suomessa vuosittain seitsemästä yhdeksään miljoonaa paria. Kuvaaja: Antti Salovaara 

Lisätietoa Kevätseurannan lajeista ja havaintojen ilmoittamisesta löytyy osoitteesta kevatseuranta.fi

Lisätiedot: 

Lilli Tikkanen, Kevätseurantakoordinaattori,  
puh. 044 338 1543 
lilli.tikkanen@luontoliitto.fi   

Teija Peura, Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö 
puh. 044 045 8898  
teija.peura@luontoliitto.fi   

Merja Forsman, Luontoliiton viestintäpäällikkö 
puh. 044 722 4664  
merja.forsman@luontoliitto.fi   

www.kevatseuranta.fi  
Instagram @kevatseuranta 
Facebook @kevatseuranta 
#kevätseuranta 

Kevätseuranta on yksi Luontoliiton pitkäaikaisimmista kampanjoista — seurantaa on tehty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1976. 

Lue myös Luontoliiton muita uutisia

Ympäristö- ja eläinjärjestöt luovuttivat joulutervehdyksen presidenttiparille

Ympäristö- ja eläinjärjestöt luovuttivat joulutervehdyksen presidenttiparille

Suomen Luonnonsuojeluliitto, Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Greenpeace Suomi, Luontoliitto, SEY Suomen Eläinsuojelu, Animalia, Birdlife Suomi, Vegaaniliitto, Natur och Miljö ja WWF luovuttivat perjantaina 19.12. presidenttiparille perinteisen joulutervehdyksen. 

Tänä vuonna korin kokosi SEY ja siihen oli koottu kasvipohjaisia ja kotimaisia herkkuja. Korissa oli joulutervehdys myös Mäntyniemen kissoille ja pihapiirin linnuille.

Lue lisää

Luontoliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta asetukseksi alueellisen kiintiön nojalla salliittavasta suden metsästyksestä metsästysvuonna 2025-2026

Järjestöt toteavat tiedotteessaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tehoton tapa ratkaista konflikteja ja se usein jopa pahentaa niitä. Kun suurpetojen sosiaalinen rakenne hajoitetaan se lisää konflikteja. Väitteelle, että sutta on metsästettävä, jotta niiden ihmisarkuus pysyisi yllä, ei ole tieteellistä näyttöä.

Lue lisää

Kiitos tuestasi

Allekirjoituksesi on vastaanotettu. Toimitamme vetoomuksen pian sen vastaanottajalle. Yhdessä voimme toimia äänenä ja voimana luonnon puolesta!

Jaa vetoomus myös somessa:

Voit tukea Luontoliiton arvokasta työtä myös lahjoittamalla.

Vahvistamme vuosittain tuhansien lasten ja nuorten luontosuhdetta järjestämällä luontokerhoja ja -leirejä sekä rakastettuja kouluvierailuja joka puolella Suomea. Luontoliiton valtakunnalliset toimintaryhmät toimivat hupenevien metsien, uhanalaisen suden, padottujen virtavesien, haavoittuvan Itämeren ja kuumenevan ilmaston puolesta. Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdentaa tukesi suoraan haluamallesi toimintaryhmälle.

Haluatko mukaan Luontoliiton toimintaan?

Kiinnostaako sinua saaristoluonnon ennallistaminen tai virtavesien vapauttaminen? Haluatko suojella metsiä tai susia? Toimia kouluvierailijana tai kirjoittaa tärkeistä aiheista?

Haluatko tilata sähköisen uutiskirjeemme ja pysyä ajan tasalla Luontoliiton toiminnasta ja tapahtumista?
Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa jokaisesta sähköpostikirjeestämme löytyvästä linkistä.