Kevätseurannalla on vuosittain vaihtuva teema. Tänä keväänä teemana ovat maa, vesi ja ilma.
Terminen kevät alkaa, kun keskilämpötila nousee pysyvästi pakkasesta nollan asteen yläpuolelle. Kasvien kasvukausi alkaa, kun lämpötila nousee pysyvästi yli viiden lämpöasteen.
Lumen sulaminen alkaa maalis-huhtikuussa aukilta paikoilat, kuten pelloilta. Metsistä ja varjoisilta paikoilta lumi sulaa muutamaa viikkoa myöhemmin. Jäät lähtevä järvistä keskimäärin huhti-toukokuun vaihteessa, Pohjois-Lapissa usein vasta kesäkuussa.
Ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen on muuttanut Suomen ilmastoa. Vuodenajoista eniten ovat lämmenneet keväät. Ilmaston muutos näkyy esimerkiksi lintujen muutossa, joka on aikaistunut monien lajien kohdalla.
Maa
Aukeilta mailta lumipeite häviää noin 2-3 viikon kuluttua termisen kevään alkamisesta. Termisellä keväällä tarkoitetaan aikaa, jolloin lämpötila on vuorokauden ympäri 0 ja + 10 asteen välillä. Metsistä lumi häviää keskimäärin kaksi viikkoa aukeita alueita myöhemmin.
Lumen sulamiseen vaikuttaa etenkin lämpötilan vuorokausivaihtelu. Silloin kun lämpötila nousee päivisin nollan yläpuolelle lumi sulaa jo varsin vauhdikkaasti. Keväälle tyypilliset yöpakkaset kuitenkin pysäyttävät sulamisen ja seuraavana aamupäivänä tarvitaan paljon lämpöenergiaa, että sulaminen käynnistyy uudelleen. Kevättulvat syntyvät lämpöaallon aiheuttamasta nopeasta sulamisesta. Tulvien kannalta hitaasti etenevä kevät on edullisempi, jolloin tulvia ei synny.
Sade on myös tehokas lumen sulattaja. Maalis-toukokuun aikana vuosina 1981-2010 satoi keskimäärin 115 mm.
Ensimmäinen pälvi
Pälvillä tarkoitetaan lumetonta paikkaa maassa keväällä. Ensimmäiset pälvit saattavat ilmestyä jo maaliskuun aikana, riippuen vallitsevista sääolosuhteista ja kevään etenemisestä.
Maa puoliksi lumeton
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jolloin voit havaita maassa suunnilleen yhtä paljon lunta, kuin paljasta maata.
Maa lumeton
Maa katsotaan lumettomaksi silloin kuin suurin osa maasta on lumetonta. Etelä-Suomesta lumet lähtevät keskimäärin huhtikuun 20. päivän tienoilla, Keski-Suomesta huhtikuun lopulla ja Lapista toukokuun puolivälin jälkeen.
Vesi
Jäiden lähtö vesistöistä on varma kevään merkki. Jäät lähtevät sisävesistä yleensä pian kun terminen kasvukausi on alkanut. Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli viisi astetta. Tällöin kasvien kasvukausi alkaa. Jäät lähtevät yleensä ensimmäisenä Lounais-Suomesta huhtikuussa, Keski-Suomessa toukokuun aikana ja Lapista vasta kesäkuussa.
Ensimmäinen sula
Ensimmäinen sula kohta vesistössä.
Jää halkeillut lautoiksi
Jäiden halkeilu lautoiksi. Tämä tapahtuu usein nopeasti sen jälkeen kuin ensimmäiset sulat kohdat ovat ilmestyneet.
Jäät lähteneet
Jäät ovat enimmäkseen hävinneet vesistöistä.
Ilma
Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee 0 ja + 10 asteen välillä. Tilastollisesti kevääseen katsotaan kuuluvan kolme kuukautta, maalis-, huhti- ja toukokuu. Suomessa on neljä termistä vuodenaikaa, joista kevät on lyhin. Talvi on pisin terminen vuodenaikamme. Kevään aikana lumet ja jäät sulavat, sekä lämpötila nousee.
Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee viidessä asteessa. Tämä on aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Keväisin yöpakkaset ovat varsin tyypillisiä, joten termisen kasvukauden määrittämiseen käytetään usein kymmenen päivän seurantajaksoa.
Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt ovat runsaita, terminen kasvukausi pitenee tämän vuosisadan aikana manner-Suomessa noin puolellatoista kuukaudella. Lounaissaaristossa muutos on isompi, jopa kahdesta kolmeen kuukautta.
+ 10 ºC
Lämpötilan saavuttaessa kymmenen asteen.
+ 15 ºC
Lämpötilan savuttaessa viidentoista asteen.
+ 20 ºC
Lämpötilan saavuttaessa kahdenkymmenen asteen.