Tiesitkö, että lepakko voi syödä yhdessä yössä 7000 hyttystä? Tai että Kiinassa lepakko on hyvän onnen symboli?
Lepakot viihtyvät monimuotoisessa maisemassa
Kevätseurannan teemalajit, lepakot, tarjoavat kiinnostavia tarkkailuhetkiä kesäyössä. Taitavasti puikkelehtivien lepakoiden lentoa katsellessa on hauska ihastella sitä seikkaa, että nahkasiivet muodostavat käsityksen ympäristöstään äänimaailman perusteella. Ihmiskorvan kuuloalueen ylittävät kaikuluotausäänet heijastuvat esteistä ja näistä kaiuista lepakko saa tarkkapiirteisen kuvan ympärillä olevista asioista, niin puista kuin saalishyönteisistäkin.
Kaikuluotausäänten avulla lepakko ei voi kuitenkaan saada kerralla kovin laajaa ”näkymää”. Siksi monet lajit suosivat maiseman reunoja tai viivamaisia rakenteita paikasta toiseen siirtyessään. On helpompaa kaikuluodata puukujanteen tuntumassa kuin täysin avoimella alueella. Laajat peltoalat tai avohakkuut ovat lepakoille huonoja kulkuväyliä. Metsiä suosivien viiksisiippalajien on hankalaa tai mahdotonta siirtyä saalistusalueelta toiselle, jos välissä ei ole puustoista lentoreittiä. Kovaäänisemmälle pohjanlepakolle ihmisen pirstaloimassa maisemassa selviäminen on hieman helpompaa.
Asuntopula vaivaa talousmetsän nahkasiipiä
Saalistusalueiden ja sopivien kulkureittien vähenemisen lisäksi lepakoita uhkaa päiväpiilojen häviäminen. Vesisiippayhdyskunnan jupinaa voi kuulua vaikka rantapuussa olevasta vanhasta tikankolosta. Kolopuiden vähäinen määrä metsissä rajoittaa lepakoiden piilopaikkavalikoimaa.
Moni lepakkolaji hyödyntää ihmisen rakennelmia, esimerkiksi talojen ullakoita ja siltojen kolosia kesäaikaan ja kellareita talviaikaan. Lepakoiden asuntomarkkinoille voi luoda uutta tarjontaa pönttöjen avulla. Pönttöjä voi nikkaroida käsittelemättömästä puusta, ja ne kannattaa ripustaa lämpimään paikkaan muutaman metrin korkeuteen.
Lämpimät tuulet tuovat uusia lajeja?
Tällä hetkellä Suomesta on havainnot 12 lepakkolajista. Harrastuksen ja tiedon lisääntyessä on mahdollista, että löytyy vielä maallemme uusia lajeja.
Myös ilmaston muuttuminen saattaa vaikuttaa lepakoihin – jos talvet lauhtuvat, tulee Suomesta lepakon kannalta helpompi paikka elellä. Lepakot ovat Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisreunalla. Ilmastonmuutoksen ennustettuihin ilmiöihin kuuluvan sateisuuden lisääntyminen saattaa lisätä lepakoiden ravintohyönteisten määrää.
Tarkkaile lepakoita!
Lepakoiden havainnoinnista saat uutta iloa luontoharrastukseesi. Alkuun pääsee vähällä – täytyy jaksaa valvoa auringonlaskun yli ja valita hyvä paikka, vaikka järven ranta. Paljain silmin tarkkailemalla saa tuntumaa lepakoiden lentotyyliin. Tarkemmin lepakoiden elämään voi perehtyä kuuntelemalla niiden kaikuluotausääniä ultraäänidetektorilla, joka muuntaa äänet ihmiskorvalle sopivan mataliksi. Detektorin käyttöä oppii esimerkiksi Lepakkotieteellisen yhdistyksen kursseilla.
Lepakkohavaintoja voi ilmoittaa Kevätseurannan lisäksi Lepakkotieteellisen yhdistyksen havaintotietokantaan www.lepakkohavainnot.info tai Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirja Hatikkaan. Havainnoimalla lepakoita olet mukana kartuttamassa arvokasta tietoa lajiemme levinneisyyksistä ja runsauksista.
