Teema 2025: urbaani kevät
Kevätseurannalla on vuosittain vaihtuva teema. Tänä vuonna teema on urbaani kevät. Tuttujen vakiolajien lisäksi seurataan kolmea kaupunkimaiselle ympäristölle tyypillistä eliölajia ja kahta ilmiötä.
Kevät ei piilottele ihmisten ulottumattomissa, vaan saapuu yhtä lailla mökkijärven rantaan kuin kauppakeskuksen parkkipaikallekin. Hyviä keväthavaintoja voi tehdä melkein missä tahansa. Myös monet ihmistoiminnan ilmiöt ovat tärkeitä kevään merkkejä siinä missä muutkin.
Suomen väestöstä noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa. Heidän lähiluontonsa on kaupunkiluontoa: villin luonnon saarekkeita rakennusten, teiden ja parkkipaikkojen puristuksessa. Kaupunkiluonto voi kuitenkin olla jopa monimuotoisempaa kuin maaseudun tehokkaasti hoidettu maa- ja metsätalousmaisema.
Kaupunkiluonto on korvaamattoman arvokasta kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Luonto lisää ihmisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä vähentää stressiä. Kasvillisuus parantaa ilman laatua, viilentää kesähelteillä ja hallitsee hulevesiä.
Vaikka kaupunkilainen saattaa suunnata kaupungin ulkopuolelle kansallispuistoon retkelle halutessaan päästä luontoon, hän viettää kuitenkin arjessaan enemmän aikaa lähiluonnossa jopa huomaamattaan. Tänä vuonna Kevätseuranta ohjaa katseen urbaaniin lähiluontoon. Kevättä ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa. Sen voi löytää jo kotiovelta.
Urbaani kevät on ollut Kevätseurannan teemana kahdesti aiemminkin, vuosina 2015 ja 2005. Hilpeyttä herättänyt teema on ollut huippusuosittu, joten se päätettiin taas kymmenen vuoden jälkeen ottaa takaisin.
Teemalajit ja -ilmiöt
Pirteästi touhuileva punarinta palaa muutolta maaliskuulta alkaen. Sen helkkyvänä soljuva laulu täyttää pihat, puistot ja pusikot. Alun perin metsien lintuna tunnettu punarinta on löytänyt paikkansa urbaanista ympäristöstä. Laulaako sinunkin pihassasi tai korttelissasi tänä keväänä punarinta? Jokunen yksilö saattaa talvehtiakin Suomessa, mutta Kevätseurannassa havainnoidaan kevään merkkejä, joten ilmoita havaintosi vain muutolta palanneista tai talven jälkeen kevätlaulunsa aloittaneista linnuista.
Kevätseurannassa ei yleensä havainnoida puutarhakasveja, mutta krookus on ollut urbaani kevät -teeman myötä mukana seurannassa aiemminkin. Sitkeä krookus luo tiensä aurinkoon vaikka hangen alta, eikä pieni lumisade ja pakkanen hetkauta sitä. Nämä alkukevään värittäjät on aika helppo oppia tuntemaan, mutta kuinkahan pohjoisesta saamme niistä havaintoja?
Toukokuussa voikukka täyttää yksitoikkoiset pihanurmet ihanilla keltaisilla kukinnoillaan. Pörriäiset ja perhoset herkuttelevat ja lapset tekevät kukkaseppeleitä. Vain voikukkaa rikkaruohona pitävä ihminen harmittelee – taas ne ovat täällä ja kohta niiden siemeniä leijuu joka paikkaan! Voikukka ei ole vain yksi laji, vaan Suomen voikukat muodostavat noin 500 lajin monimutkaisen ryhmän. Lajien erottaminen toisistaan vaatii erikoisasiantuntemusta, mutta Kevätseurannassa niitä ei onneksi tarvitsekaan osata tunnistaa. Voit ilmoittaa havaintosi mistä tahansa kukkivasta voikukasta.
Kevätauringon lämmittäessä katuja uskaltautuu ensimmäinen jäätelönsyöjä liikkeelle. Tämän peräti kesäisen ilmestyksen löydät todennäköisimmin puistonpenkiltä, rannalta tai lähikaupan edestä. Erityistuntomerkkeihin kuuluvat usein lyhythihainen vaatetus sekä leveä hymy. Tämän ilmiön havaittuasi saatat itsekin päätyä jäätelönsyöjäksi! Jos et havaitse Kevätseuranta-retkelläsi hyvästä säästä huolimatta yhtään jäätelönsyöjää, ei ole väärin vähän fuskata ja ryhtyä sellaiseksi itse.
Kun katujen lakaisukone on liikkeellä, kevät on saapunut kaupunkiin! Lumen ja jään sulettua hiekoitushiekat lakaistaan pois, eikä uusia odoteta enää tarvittavan. Lakaisu myllertää hetkeksi pölyt ilmaan ja kadulla kulkijan voi olla vaikea hengittää, mutta lakaisun jälkeen pöly vähenee ja ilmanlaatukin jo paranee. Samalla roskat saavat kyytiä ja kaupunki kaunistuu. Pyöräilijät, skuuttaajat ja skeittaajat pääsevät kiitämään kohti kesää puhtaalla asfaltilla.
Lähiluonto kuuluu kaikille
Vaikka Kevätseurannan tämän vuoden teemassa on leikkimielisyyttä, haluamme myös kiinnittää huomiota siihen totiseen asiaan, miten ihminen ja muu luonto jakavat yhteisen tilansa.
Pienikin lähimetsä voi olla lukemattomien eliölajien koti ja sen lähellä asuville ihmisille rakas. Kaupunkipuisto voi kuhista elämää tai turruttaa steriiliydellään. Vaatimattoman suoläntin tai joutomaaksi mielletyn niityn kohtalo koskettaa huomattavasti useampaa kuin kaavoittaja aina ymmärtääkään.
Toivomme, että kaikki nauttivat keväästä 2025 – urbaanisti tai vaikkapa erämaisesti – ja pitävät omalta osaltaan huolta siitä, että kevät kuuluu kaikille tulevaisuudessakin.
