Alkukesästä kajautettavassa, hieman kuluneessa yhteislaulussa tunnustetaan, kuinka kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Mekin seuraamme tänä vuonna jopa 14 lajin kukkimista, mutta aktivoidumme kauan ennen kesäkuuta – ja pääosin muista kuin kauneussyistä.
Kevätseurannan teemana on tänä vuonna puut ja pensaat, sillä haluamme tuoda esiin niiden keskeistä roolia monimuotoisen lajistomme ylläpitäjinä.
Yksittäistenkin puiden ja pensaiden lajikirjo voi olla henkeäsalpaavan suuri. Monimuotoisuuden kannalta tärkein puumme, haapa, antaa kodin tai ravinnonlähteen lähes tuhannelle eliölajille. Yli sata näistä ei selviäisi ilman haapaa lainkaan!
Vaahtera, tuomi ja näsiä tarjoavat kukkiessaan ravintoa keväällä herääville hyönteisille, kuten mehiläisille, kimalaisille ja kukkakärpäsille. Samalla hyönteiset pölyttävät puut ja pyörittävät palvelua, joka on myös meille ihmisille mittaamattoman arvokas.
Joskus hyönteishuomion seuraukset ovat myös kasvin kannalta ikävät tai lopulliset. Yhden kuolema on tietenkin myös muun elämän ehto, oli kyse sitten käävän pehmentämästä koivupökkelöstä tai liito-oravan pesäpaikaksi nakutetusta kolohaavasta. Kuollut puu ei ole menetetty, vaan se suorastaan kuhisee elämää.
Nyt keväällä olemme kuitenkin kiinnostuneempia elämän merkeistä, eli kukkimisesta ja lehtien puhkeamisesta.
Onks kukka hyvin, näkyyks lehdet?
Näsiän, vaahteran, tuomen ja haavan osalta toivomme kukkimishavaintoja. Koivusta seuraamme perinteiseen tapaan hiirenkorvien puhkeamista, ja pyydämme tällä kertaa vastaavia havaintoja myös haavanlehdistä.
Seuraamme teemalajien lisäksi tietysti myös tuttuja vakiolajejamme, joita riittää rantakäärmeestä kiuruun ja laulujoutsenesta lepakkoon.
Kevätseuranta ulottuu koko maahan, ja toivomme erityisesti havaintoja niiltä alueilta, joilla kevättä seurataan suhteessa harvemmin silmä- tai kiikariparein. Jokainen yksittäinenkin havainto on kuitenkin toivottu ja arvokas, teit sen sitten Hangossa tai Sevettijärvellä!
