Kevätseurannan teema 2008: Lepakot

Tiesitkö, että lepakko voi syödä yhdessä yössä 7000 hyttystä? Tai että Kiinassa lepakko on hyvän onnen symboli?

Lepakot viihtyvät monimuotoisessa maisemassa

Kevätseurannan teemalajit, lepakot, tarjoavat kiinnostavia tarkkailuhetkiä kesäyössä. Taitavasti puikkelehtivien lepakoiden lentoa katsellessa on hauska ihastella sitä seikkaa, että nahkasiivet muodostavat käsityksen ympäristöstään äänimaailman perusteella. Ihmiskorvan kuuloalueen ylittävät kaikuluotausäänet heijastuvat esteistä ja näistä kaiuista lepakko saa tarkkapiirteisen kuvan ympärillä olevista asioista, niin puista kuin saalishyönteisistäkin.

Kaikuluotausäänten avulla lepakko ei voi kuitenkaan saada kerralla kovin laajaa ”näkymää”. Siksi monet lajit suosivat maiseman reunoja tai viivamaisia rakenteita paikasta toiseen siirtyessään. On helpompaa kaikuluodata puukujanteen tuntumassa kuin täysin avoimella alueella. Laajat peltoalat tai avohakkuut ovat lepakoille huonoja kulkuväyliä. Metsiä suosivien viiksisiippalajien on hankalaa tai mahdotonta siirtyä saalistusalueelta toiselle, jos välissä ei ole puustoista lentoreittiä. Kovaäänisemmälle pohjanlepakolle ihmisen pirstaloimassa maisemassa selviäminen on hieman helpompaa.

Asuntopula vaivaa talousmetsän nahkasiipiä

Saalistusalueiden ja sopivien kulkureittien vähenemisen lisäksi lepakoita uhkaa päiväpiilojen häviäminen. Vesisiippayhdyskunnan jupinaa voi kuulua vaikka rantapuussa olevasta vanhasta tikankolosta. Kolopuiden vähäinen määrä metsissä rajoittaa lepakoiden piilopaikkavalikoimaa.

Moni lepakkolaji hyödyntää ihmisen rakennelmia, esimerkiksi talojen ullakoita ja siltojen kolosia kesäaikaan ja kellareita talviaikaan. Lepakoiden asuntomarkkinoille voi luoda uutta tarjontaa pönttöjen avulla. Pönttöjä voi nikkaroida käsittelemättömästä puusta, ja ne kannattaa ripustaa lämpimään paikkaan muutaman metrin korkeuteen.

Lämpimät tuulet tuovat uusia lajeja?

Tällä hetkellä Suomesta on havainnot 12 lepakkolajista. Harrastuksen ja tiedon lisääntyessä on mahdollista, että löytyy vielä maallemme uusia lajeja.

Myös ilmaston muuttuminen saattaa vaikuttaa lepakoihin – jos talvet lauhtuvat, tulee Suomesta lepakon kannalta helpompi paikka elellä. Lepakot ovat Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisreunalla. Ilmastonmuutoksen ennustettuihin ilmiöihin kuuluvan sateisuuden lisääntyminen saattaa lisätä lepakoiden ravintohyönteisten määrää.

Tarkkaile lepakoita!

Lepakoiden havainnoinnista saat uutta iloa luontoharrastukseesi. Alkuun pääsee vähällä – täytyy jaksaa valvoa auringonlaskun yli ja valita hyvä paikka, vaikka järven ranta. Paljain silmin tarkkailemalla saa tuntumaa lepakoiden lentotyyliin. Tarkemmin lepakoiden elämään voi perehtyä kuuntelemalla niiden kaikuluotausääniä ultraäänidetektorilla, joka muuntaa äänet ihmiskorvalle sopivan mataliksi. Detektorin käyttöä oppii esimerkiksi Lepakkotieteellisen yhdistyksen kursseilla.

Lepakkohavaintoja voi ilmoittaa Kevätseurannan lisäksi Lepakkotieteellisen yhdistyksen havaintotietokantaan www.lepakkohavainnot.info tai Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintopäiväkirja Hatikkaan. Havainnoimalla lepakoita olet mukana kartuttamassa arvokasta tietoa lajiemme levinneisyyksistä ja runsauksista.

Lue myös Luontoliiton muita uutisia

Vuoden 2024 Luontokuvakisan voittaja Aino Naunin, 17v

Alle 18-vuotiaiden valokuvakilpailu on auki 30.9. asti!

Luontoliitto ja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry järjestävät alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille oman luontokuvakilpailun. Kilpailu alkaa 25.5. ja loppuu 30.9. Mukaan toivotaan kuvia kaikilta vuodenajoilta sekä eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Alle 12-vuotiaille on oma sarja.

Lue lisää
Itämeri-karnevaalikulkueeseen osallistuvia riemuitsevia lapsia, käsissään mielenosoituskylttejä, joissa esimerkiksi tekstejä “Suojellaan Itämerta”, “Pelastakaa sigma Itämeri”, “Pelastakaa vauvameduusat” sekä “Sigma ricel särjet tarvits apuu”. Aurinko paistaa kohti kameraa kirkkaalta taivaalta.

Yli 900 lasta ja nuorta marssi Helsingissä puhtaamman Itämeren puolesta 

Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliiton järjestämä Itämeri-päivän karnevaalikulkue houkutteli paikalle iloisen joukon lapsia ja nuoria värikkäine kyltteineen. Kylteissä otettiin kantaa eri tavoin, muun muassa, että ”Pelastetaan sigma Itämeri” ja ”Itämeri ei ole roskis”.  

Itämeripäivänä 27.8. järjestetty kulkue oli osa John Nurmisen säätiön järjestämää tapahtumaa Helsingin Kansalaistorilla.

Lue lisää
Uudet Nuoli- ja Agenda2030 -ryhmät ja Silvia Modig.

Tässä ovat Nuorten luonto- ja ilmastoryhmän sekä Nuorten Agenda2030 -ryhmän uudet jäsenet

Luontoliitto on vahvistanut uusien jäsenten valinnat kahteen valtioneuvoston kanslian asettamaan 18–28-vuotiaista nuorista koostuvaan asiantuntijaryhmään. Nuorten Agenda 2030- ja  Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLI ovat aloittaneet toimintansa uusien ryhmiin valittujen jäsenten kanssa.  

Ryhmät kokoontuivat viikonloppuna Luontoliiton toimistolla Helsingissä perehdytyksen merkeissä.

Lue lisää

Kiitos tuestasi

Allekirjoituksesi on vastaanotettu. Toimitamme vetoomuksen pian sen vastaanottajalle. Yhdessä voimme toimia äänenä ja voimana luonnon puolesta!

Jaa vetoomus myös somessa:

Voit tukea Luontoliiton arvokasta työtä myös lahjoittamalla.

Vahvistamme vuosittain tuhansien lasten ja nuorten luontosuhdetta järjestämällä luontokerhoja ja -leirejä sekä rakastettuja kouluvierailuja joka puolella Suomea. Luontoliiton valtakunnalliset toimintaryhmät toimivat hupenevien metsien, uhanalaisen suden, padottujen virtavesien, haavoittuvan Itämeren ja kuumenevan ilmaston puolesta. Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdentaa tukesi suoraan haluamallesi toimintaryhmälle.

Haluatko mukaan Luontoliiton toimintaan?

Kiinnostaako sinua saaristoluonnon ennallistaminen tai virtavesien vapauttaminen? Haluatko suojella metsiä tai susia? Toimia kouluvierailijana tai kirjoittaa tärkeistä aiheista?

Haluatko tilata sähköisen uutiskirjeemme ja pysyä ajan tasalla Luontoliiton toiminnasta ja tapahtumista?
Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa jokaisesta sähköpostikirjeestämme löytyvästä linkistä.