Tietoa virtavesistä

Virtavesiksi luokitellaan kaikki sisävedet, joissa virtaa vesi. Niihin kuuluvat siis joet, purot, norot, kanavat ja keinotekoiset uomat. Virtavedet laskevat aina isompaan vesistöön, kuten mereen, järveen tai isompaan uomaan. Virtavedet kasvavat suuremmiksi lähestyessään vesistöä johon ne laskevat. Puroja pienemmät virtaavat vedet eli norot saavat alkunsa lähteistä, joten noroissa ei saata edes virrata vesi läpi vuoden. Virtavedet ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta, koska ne ovat samalla osana muita ekosysteemejä sekä luovat täysin oman ainutlaatuisen ekosysteemin.

Virtavesien tärkeys

Elämää on aina ollut enemmän jokien ja purojen äärellä. Jokien ja purojen tärkeys muodostuu niiden tarjoamasta makeasta vedestä, elintilasta, ravinteista eliöille kuten kaloille, ravuille ja simpukoille ja meille ihmisille. Virtaavista vesistä riippuvaiset vaelluskalat kuten taimen, lohi ja vaellussiika tarvitsevat virtaavia vesiä lisääntyäkseen. Vaelluskaloille hyvin tärkeitä ovat etenkin pienemmät virtavedet kuten purot. Puroissa lisääntyminen on tuottoisampaa ja ravintoa on saatavilla paljon. Luontaisesti virtaavan veden puute vaikuttaa myös joen pohjasedimenttiin ja sen eliöihin. Virtaveden mukana kulkevat planktonit ja ravinteet eivät kulje luontaisesti, jolloin koko vesiekosysteemi kärsii.
Marianne Valkama purokunnostustalkoissa

Virtavesien tila Suomessa

Suomen virtavesien tila on hälyttävä. Vain noin puolet Suomen virtavesistä voidaan luokitella ekologisen tilan perusteella hyväkuntoisiksi. Joet ja purot kärsivät metsien ja soiden ojituksista, kun ravinteikasta humusta ja maa-ainesta valuu virtavesiin. Humus värjää virtavesiä tummemmaksi, joka vaikuttaa vesiekosysteemiin haitallisesti. Veden tumma sävy ja huono näkyvyys päästää vähemmän valoa läpi pohjakasveille ja yhteyttäville eliöille, joten ekosysteemin toimiminen heikkenee. Virtavesien virtaa on myös hyödynnetty ja muovattu Suomessa jo vuosisatojen ajan, mutta pääosin 1900-luvulla rakennetut esteet isona ongelmana Suomessa. Jokien ja purojen luonnollista virtaa on estetty erilaisilla vaellusesteillä, kuten padoilla ja huonosti suunnitelluilla tierummuilla. Joissa on myös uitettu tukkeja teollisuuden käyttöön, joten sen helpottamiseksi jokia on perattu eli kivet on siirretty jokien reunoille. Tämä on vähentänyt vaelluskalojen lisääntymisalueita ja suoja-alueita. Suomessa on tuhansia virtavesiä tukkivia patoja. Suurin osa padoista on hyvin pieniä, joilla ei ole enää merkitystä energiantuotannon tai maatalouden kannalta. Suurempia patoja on noin 500, joista hyvin pieni osa on merkittäviä energiantuotannolle. Suurin osa Suomen isoista joista on padottu, kuten Suomen pisin joki Kemijoki. Kemijokeen rakennettiin ensimmäinen pato 1948, joka esti Suomen mahtavimman lohikannan nousun Euroopan suurimmille poikastuotantoalueille. Kemijoen lohen tuho on yksi monesta surullisesta esimerkistä. Suomessa on kuitenkin alettu poistamaan pienpatoja vuosi vuodelta enemmän. Nousuesteen purkaminen mahdollistaa kaloille nousemisen ylemmäs puroa tai jokea uusille lisääntymisalueille. Näitä vaelluskalojen lisääntymistä estäviä patoja halutaan purkaa lisää ja virtavesiä halutaan ennallistaa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, koska lähes kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia.
Veikko Piiroinen Luonto-Liiton purokunnostustalkoissa Mätäjoella

Virtavesien suojelu ja ennallistaminen

Laiminlyötyjä virtavesiä ennallistetaan eri keinoin. Ennallistamiseen kuuluu nousuesteiden poisto, koskialueiden kunnostaminen ja tarvittaessa lajien palauttaminen vesistöön istutuksilla. Koskialueita kunnostetaan luomalla koskiin lohikaloille kutusoraikkoja, asettamalla kiviä sopivan virtaaman luomiseksi sekä vesieliöiden suojapaikoiksi ja mahdollistamalla monipuolisen syvyysvaihtelun koskissa. Jos paikallista taimenkantaa ei enää ole, voidaan vesistöön istuttaa lajia joko poikaisistutuksilla tai mätirasiaistutuksilla.

Voit lahjoittaa myös

  • Suoraan tilillemme FI6215743007100637 viitteellä 5015010200.
  • Mobile Payn kautta numeroon 50523. Lisää kommenttikenttään haluamasi tuen saaja:
    o LUONTO (Luonto-Liitto, yleinen varainhankinta)
    o HARMAASUSI (susitoiminta)
    o HAPPI (ilmastotoiminta)
    o HONKA (metsätoiminta)
    o YMPÄRISTÖ (ympäristökasvatus)
  • Soittamalla lahjoitusnumeroomme 0600 10999. Puhelun hinta on 10 € (+ pvm.), josta 9,11 € menee suoraan lahjoitukseen. Puhelun tuotto ohjautuu lasten ja nuorten susi/suurpetotoimintaan.
  • Lähettämällä tekstiviestin, jossa ilmoitat lahjoittamasi summan (5 €, 10 €, 20 €, 30 € tai 40 €) esim. näin: 40 LUONTO numeroon 16588.
  • Liittymällä Luonto-Liiton jäseneksi tai kannatusjäseneksi tai antamalla lahjaksi Luonto-Liiton jäsenyyden.
  • Muistamalla Luonto-Liittoa testamenttilahjoituksella. Tekemällä testamenttilahjoituksen arvokas lahjasi menee kokonaisuudessaan ilman veroja luonnonsuojelutyöhön ja lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen. Kysy lisää: toiminnanjohtaja Riku Eskelinen, 050 572 7782, riku.eskelinen(a)luontoliitto.fi.
 
Rahankeräyslupamme näet klikkaamalla tästä.