Susi lajina

Susi (Canis lupus) on koiraeläinten heimoon kuuluva petoeläin. Luontaisesti sudet elävät perhelaumassa, mikä on sopeutuma suurten sorkkaeläinten saalistukseen. Saalistaessaan sudella on aseinaan tarkat aistit, vahvat kulmahampaat, lihasvoima ja -kestävyys sekä usein myös lauman yhteistyö.

Suomessa susi on uhanalainen laji, jonka uhanalaisuuden merkittävin syy ja uhkatekijä on metsästys.

Suomalaiset sudet painavat 20–50 kg. Naaraiden keskimääräinen paino on 35 kg, urosten  hiukan enemmän. Hartiakorkeutta sudella on 70–90 cm. Kuonosta hännän tyveen mitattuna ruumiin pituus on 100–145 cm, ja ruumiin jatkona noin 40 cm pituinen häntä.

Tavallisin suden väritys Suomessa on kellanharmaa, mutta myös hyvin vaaleita ja tummia yksilöitä tavataan. Hännässä, selässä ja hartioilla erottuu mustia karvoja, vatsapuoli on vaaleampi. Suden kesäturkki on punertavan ruskea. Monesti sudella on vaaleat posket.

Suden erottaa suuresta pystykorvaisesta koirasta suden suorana roikkuvan hännän, vinojen silmien sekä selkä suorana etenevän vaivattoman ravin perusteella. Suden yläleuan raateluhammas on pituudeltaan 23–29 mm (koiralla enintään 22 mm) ja alaleuan 27–30 (koiralla enintään 26 mm).

Elämää laumassa

Susilauma on tiivis sosiaalinen yksikkö, jonka kokoonpano vaihtelee ajan myötä. Pääsääntöisesti lauman muodostaa lisääntyvä pari, eli niin sanottu alfapari, ja sen eri-ikäiset pennut. Lauma elää ja saalistaa omalla reviirillään, jonka alueella muita susia ei suvaita. Suomessa susilaumojen reviirit ovat laajoja, keskimäärin
1 000 km2.

Suomessa on havaittu 3–13 yksilön susilaumoja. Keskimääräinen talviaikainen laumakoko Itä-Suomessa on 7 sutta. Susilaumassa yksilöiden välillä on kiinteät suhteet, mutta keskinäinen arvojärjestys on selkeä. Johtaja seuraa laumanjäsenten viestejä ja päättää, milloin on aika lähteä saalistamaan.

Suomessa suden tärkein saaliseläin on hirvi. Talvisaikaan jopa yli 90 % ravinnosta saadaan hirvestä. Muita tärkeitä saalislajeja ovat metsäkauris, poro, valkohäntäkauris sekä metsäpeura sellaisilla susialueilla, joilla niitä esiintyy. Varsinkin kesäaikaan susi pyydystää myös pienempää riistaa: jäniksiä, majavia, mäyriä, lintuja ja jyrsijöitä. Ulostenäytteiden perusteella susille kelpaavat myös hyönteiset, kala ja marjat.

Hirven tai metsäpeuran kaataminen on susilaumallekin aina riskialtista. Hirven potku voi koitua saalistajan kohtaloksi. Siksi esimerkiksi loukkaantuneita susia voi houkutella helpompi saalis, kuten lampaat, naudat ja joskus jopa pihakoirat. 

Suden kiima-aika on keväällä, ja parittelu tapahtuu maalis-huhtikuussa. Kantoaika on noin 63 vuorokautta. Poikaset, yleensä 3–7 kpl, syntyvät touko-kesäkuussa emon kaivamaan pesäkoloon tai syvennykseen.

Poikasten silmät avautuvat kahden viikon iässä, ja noin kuusiviikkoisina pennut alkavat liikkua myös pesän ulkopuolella. Muutaman kuukauden ikäisenä pennut telmivät jo vilkkaasti pesän ympäristössä ja syövät lauman muiden jäsenien tuomaa lihaa. Puolivuotiaana nuoret sudet alkavat olla täysikasvuisen kokoisia ja osallistuvat lauman mukana saalistukseen.

Suomessa suurin osa nuorista susista jättää synnyinlaumansa 11–14 kuukauden ikäisenä lähtiessään etsimään omaa elinaluetta ja kumppania. Osa nuorista susista jää synnyinlaumaan auttamaan uusien pentujen hoidossa. Viimeistään kaksivuotiaana sukukypsyyden saavuttaneet sudet lähtevät omille teilleen, sillä laumahierarkian vuoksi niiden ei ole mahdollista lisääntyä synnyinlaumassaan.

Nuoret sudet voivat vaeltaa satoja kilometrejä etsiessään itselleen kumppania ja sopivaa reviiriä. Siten Suomen susikannan ydinalueilta, Itä-Suomesta, on vaeltanut susia viime vuosina myös Keski- ja Länsi-Suomeen, missä susia ei ollut elänyt sataan vuoteen.

Voit lahjoittaa myös

  • Suoraan tilillemme FI6215743007100637 viitteellä 5015010200.
  • Mobile Payn kautta numeroon 50523. Lisää kommenttikenttään haluamasi tuen saaja:
    o LUONTO (Luonto-Liitto, yleinen varainhankinta)
    o HARMAASUSI (susitoiminta)
    o HAPPI (ilmastotoiminta)
    o HONKA (metsätoiminta)
    o YMPÄRISTÖ (ympäristökasvatus)
  • Soittamalla lahjoitusnumeroomme 0600 10999. Puhelun hinta on 10 € (+ pvm.), josta 9,11 € menee suoraan lahjoitukseen. Puhelun tuotto ohjautuu lasten ja nuorten susi/suurpetotoimintaan.
  • Lähettämällä tekstiviestin, jossa ilmoitat lahjoittamasi summan (5 €, 10 €, 20 €, 30 € tai 40 €) esim. näin: 40 LUONTO numeroon 16588.
  • Liittymällä Luonto-Liiton jäseneksi tai kannatusjäseneksi tai antamalla lahjaksi Luonto-Liiton jäsenyyden.
  • Muistamalla Luonto-Liittoa testamenttilahjoituksella. Tekemällä testamenttilahjoituksen arvokas lahjasi menee kokonaisuudessaan ilman veroja luonnonsuojelutyöhön ja lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen. Kysy lisää: toiminnanjohtaja Riku Eskelinen, 050 572 7782, riku.eskelinen(a)luontoliitto.fi.
 
Rahankeräyslupamme näet klikkaamalla tästä.