Suomen Metsästäjäliiton tavoite aloittaa kannanhoidollinen sudenmetsästys on EU-lainsäädännön vastainen. Sudenmetsästyksellä Metsästäjäliitto haluaa vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.
Asenne, jossa petoeläinten saalistusta ja siten luonnon kiertokulkua nimitetään haitaksi ja vahingoksi ei kuulu tälle vuosituhannelle. Ravintoketjun huipulla olevia lajeja kuten susi ei voi hävittää vain siksi, että metsästystä vapaa-ajallaan harrastavat saisivat enemmän saalista itselleen.
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen into on suuri, sillä suden trofee (kallo, talja tai muu eläimen osa) on harvinainen ja arvostettu metsästysmuisto. Muutoin kuin kannanhoidollisesti ammuttua sutta ei saa pitää hallussa (Metsästyslain 41 a §:n 3 momentti).
Susi on tiukasti suojeltu avainlaji
Susi on luokiteltu Suomessa EU:n lainsäädännöllä tiukasti suojelluksi ja erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja niiden metsästys on kielletty. Suden tappaminen voidaan kuitenkin sallia ainostaan hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja vain tilanteessa, jossa ei ole muita ei-tappavia vaihtoehtoja ja kaikkia muita keinoja on jo yritetty.
Suden metsästäminen rikkoo EU:n lainsäädäntöä, jota Suomen on velvollisuus noudattaa. Metsästys ei ylläpidä suden ns. ihmisarkuutta, eikä tällä seikalle ole tieteellistä perustaa. Euroopan komissio on todennut, että ei ole olemassa vahvoja todisteita siitä, että suden metsästämisellä olisi vaikutusta kotieläinvahinkojen vähentämisessä. Päinvastoin se saattaa lisätä vahinkoja ja hankaluuksien lisääntymistä. ääntymistä.
Luontoalan tutkijat eivät tue metsästystä kannanhoidollisena keinona. Suurpetopopulaatioita ei tarvitse säännellä metsästyksellä, koska niillä on itsesääntelymekanismit. Tutkimukset osoittavat, että metsästys häiritsee petoeläinten itsesäätelymekanismia. Suomen susikannan perimä on köyhtynyt ja tämä tieto pitää ottaa vakavasti. Myös Skandinavian susikanta kärsii pahasta sisäsiittoisuudesta johtuen poronhoitoalueen petopolitiikasta, joka estää susien vaeltamisen maiden välillä.
Susi ei ole metsästyskoirien suurin uhka
Suomen Metsästäjäliitto on asettanut akuuteimmaksi asiakseen koiran kanssa metsästämiseen liittyvien olosuhteiden parantamisen ja suomalaisen koirametsästyskulttuurin turvaamisen.
Nykyinen koirametsästyskulttuuri on suhteellisen tuore ilmiö ja petovahingot eivät ole tilastollisesti suurin uhka metsästyskoirille verrattuna muihin kuolinsyihin kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin. Miksi osa eläinten omistajista kokee, ettei heillä ole itsellään velvollisuutta suojata eläimiään?
Sudenmetsästys on epäeettistä ja ristiriidassa maailmaa uhkaavan luontokadon kanssa
Sudet lisääntyvät luonnon monimuotoisuutta ja ovat tärkeitä hirvieläinten ja vieraslajien hallinnassa. Sudet auttavat vähentämään vieraslajien aiheuttamia ekologisia vahinkoja ja edistävät liikenneturvallisuutta.
Euroopassa Espanja ja Slovakia ovat kieltäneet sudenmetsästyksen. Espanjassa elää arviolta noin 2000-2500 ja Slovakiassa noin 1000-1800 sutta. Suomi on harvaanasuttu maa, jonne myös suden on mahduttava elämään lajille ominaista elämää.
Luontoarvojen huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen lisäksi meidän on torjuttava maailmaa uhkaava lajikato. Enemmistö suomalaisista ja EU-kansalaisista on suden puolella. Susi on avainlaji, joka on tärkeä koko ekosysteemille ja Suomen kansalaisilla on oikeus terveeseen luontoon.
Kuvat: Kati Tuomala
