Metsästyskoirien olot ovat puhututtaneet viimeaikaisten Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemien luolakoiravideoiden myötä.
Metsästyskoiratoimintaan liittyy luolakoiratoiminnan lisäksi myös muita epäkohtia, joiden aiheuttama vahinko ja kärsimys ulottuu kauas niin eettisestä kuin ekologisestakin näkökulmasta tarkasteltuna.
Metsästysharrastus aiheuttaa metsästyskoirille eri tavoin kipua, vammautumisia sekä kuolemia. Petojen kanssa tapahtuvat yhteenotot ovat kuolinsyiden häntäpäässä: 12,5 % metsästyskoirien kuolemista johtuu liikenneonnettomuuksista. Suurpedot (ilves, susi, karhu) ja kyy selittävät vain alle 0,1 % metsästyskoirien kuolinsyistä. Tästä huolimatta petoja vainotaan ja susikannan pienentämistä perustellaan usein metsästyskoirien ja petojen välisillä yhteenotoilla1.
Suomessa vuonna 2022 rekisteröityjen kymmenen suosituimman koirarodun joukossa oli monta metsästyskoirana yleisesti käytettävää koirarotua: labradorinnoutaja, kultainennoutaja, jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira, jackrussellinterrieri, suomenajokoira sekä karkeakarvainen mäyräkoira. Metsästyskoirarotuja on Suomessa peräti yli sata, ja yksilöitä on vuosittain metsästyskäytössä 80 000–120 0002. Ajavia koiria käytetään metsäjäniksen, ketun, rusakon ja pienten hirvieläinten sekä suurpetojen metsästyksessä.
Koiralla on riski päätyä ampumalinjalle, ja haulikosta lähteviä hajahauleja, luoteja tai niiden sirpaleita voi päätyä koiraan. Itse riista voi olla myös vaarallinen koiralle. Etenkin tappavan laukauksen epäonnistuessa haavoittunut suurriista, kuten karhu, voi olla vaarallinen eläintä lähestyttäessä, samoin vasaansa puolustava hirvi tai koloonsa linnoittautunut mäyrä3.
Vapaana liikkuvat koirat aiheuttavat ekologisia ongelmia
Metsästyksessä vapaana liikkuvat koirat aiheuttavat myös ekologisia ongelmia: koirien lisääntyessä susien kanssa voi syntyä koirasusia eli ns. hybridisusia, jotka luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi. Koirasusien ja susien liittyessä samaan laumaan koko laumaa uhkaa metsästys koirasusien poistamiseksi.
Metsästyskoiria saa juoksuttaa vapaana metsissä puolet vuodesta 20.8-1.34. Elokuussa susien ja muiden nisäkkäiden poikaset ovat vasta 3-4kk ikäisiä, sekä monella lajilla on vielä pieniä poikasia maastossa (esim.rusakko). Nykyään koirilla saa myös vuoden ympäri metsästää supikoiria ja näätäjahdeissa saa käyttää irtokoiraa maaliskuun loppuun. Kanalintukoulutuksessa koira saa olla vapaana myös lintujen pesimäaikana (huhti–heinäkuussa). Eli käytännössä villieläimillä ei ole enää mitään rauhaa luonnossa.
On tärkeää, että metsästyskoiriin liittyviä epäkohtia on tuotu esille. Tämä mahdollistaa toiminnan ja sen vastuullisuuden tarkastelua laajemmin, sillä metsästyskoiratoiminnan vaikutukset ulottuvat pitkälle ja vaikuttavat moniin.
Lähteet:
1 Koiranet – Kennelliitto
2 https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/nuorisotoiminta/verkkokoulutusta/metsastyskoirat
3 Posti_Unna_metsastyskoirien_tautiriskit_2022
4 https://metsastajaliitto.fi/uutiset/koirien-kiinnipitoaika
Kirjoittaja on susiryhmän aktiivi. Tekstiä koskevissa asioissa ole yhteydessä susiryhmään: susiryhma@luontoliitto.fi
Kuva: Harmaa norjanhirvikoira, Dmitry Guskov. Public Domain.
