Jättisuosion saaneella retkellä löydettiin merkkejä liito-oravista

Luontoliiton Keski-Suomen piirin liito-oravaretki herätti valtaisaa kiinnostusta. Jyväskylän Köhniöjärven ympäristöön suuntautuneelle retkelle osallistui yli 40 henkilöä. 

Viime sunnuntaina kymmenet innokkaat kulkivat Köhniöllä liito-oravan merkkejä etsien. Todennäköisyydet olivat retkeläisten puolella, sillä alueella oli hiljattain havaittu liito-oravan jälkiä ja lajin lisääntymisaika on parhaillaan käsillä.  

Parin tunnin retkellä kuljettiin merkittyä luontopolkua pitkin. Rauhallinen tahti ja tarkat silmät olivat tarpeen, ja retkeläiset löysivätkin alueelta liito-oravan papanoita ja mahdollisesti uuden pesäpuun. Maksuttoman retken päätteeksi nautittiin pientä vegaanista evästä. 

Avohakkuut uhkaavat liito-oravaa 

Suurisilmäinen ja harmaaturkkinen liito-orava on kooltaan hieman tavallista oravaa pienempi. Etu- ja takaraajojen välissä olevan poimun avulla se pystyy liitämään puusta puuhun, jopa useita kymmeniä metrejä. 

Liito-orava viihtyy vanhemmissa, kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on kolopuita pesäpaikoiksi ja lehtipuita ravinnoksi. 2000-luvulla lajia on tavattu yhä enemmän myös kaupunkialueilla. Liito-oravan näkeminen luonnossa on harvinaista, sillä se on yöeläin, joka viettää valoisan ajan mieluiten pesässään ja lähtee liikkeelle vasta illan hämärtyessä. 

Liito-orava luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi lajiksi, ja se on tiukasti suojeltu sekä EU:n luontodirektiivin että Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Liito-oravan luontaisia vihollisia ovat petolinnut, näädät ja vapaana liikkuvat kissat. Ihmisen toimista liito-oravaa uhkaa eniten avohakkuiden aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen. 

Nyt on erinomainen aika lähteä liito-oravaretkelle 

Kevättalvi on parasta aikaa liito-oravan havainnointiin, sillä kiima-ajan lähestyessä liito-oravat merkkaavat pesimäpaikkojaan ulostamalla pesän ulkopuolelle. Riisinjyvän kokoiset, kellertävät papanat on helpompi havaita puiden juurilta, kun lumi on sulanut mutta kasvillisuus ei ole vielä peittänyt maata. Todennäköisimmin papanoita löytyy haapojen ja kuusien juurelta. 

Havainnointiretkelle kannattaa ottaa mukaan kännykkä tai muut välineet muistiinpanoja ja valokuvaamista varten. Aloittelijan on hyvä pyytää asiaan perehtynyt henkilö varmistamaan havainnot. 

Huom: 1.4.–31.7. on liito-oravan pesimärauha. Erityisesti silloin tulee toimia niin, että tuottaa mahdollisimman vähän häiriötä eläimille.  

Jos näet liito-oravan tai löydät sen jätöksiä 

  • Merkitse muistiin papanoiden, kolopuiden tai risupesän tarkka sijainti. 
  • Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia. 
  • Ilmoita havainnoistasi laji.fi-sivustolla tai Mobiilivihko-sovelluksen kautta. 
  • Voit lähettää tiedot havainnoistasi myös metsäkeskukselle ja kunnalle. 

Lue myös Luontoliiton muita uutisia

Voiko luontoa pelastaa sijoitusmaailmaan vaikuttamalla? 

Mitä suursijoittajat voivat tehdä luonnon puolesta, ja miksi heidän tulisi olla kiinnostuneita ekologisesta kestävyydestä? Tiistaina 7.5. Luonnonvalo-keskusteluillassa rahoitusalan ja vastuullisuuden huippuammattilaiset johdattavat pohtimaan sijoittamisen vaikutusta ympäristöön ja luontoon.

Lue lisää

Toukokuun tapahtumia

Yleiskokous 21.5. Vasp kutsuu jäsenistönsä ylimääräisen yleiskokouksen maanantaina 21.5. klo 17 piirin toimistolle. Kokouksessa käsitellään kevätkokouksessa käsittelemättä jääneet asiat: toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esittely, toiminnantarkastajan lausunto

Lue lisää

Valokuvakilpailun virtuaalinäyttely

Luontoliiton ja Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n keväiseen valokuvakilpailuun osallistui suuri määrä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Kisan taso oli korkea, ja voittajiksi valittiin 14-vuotias Kaapo ja 17-vuotias Aino. Halusimme koota pienen virtuaalinäyttelyn kilpailuun osallistuneista upeista valokuvista. Valtavat kiitokset kaikille ihania kevätkuvia lähettäneille! 

Lue lisää