Usein kysytyt kysymykset

Eikö uusi järjestelmä olekin ihan yhtä ekologinen tai jopa ekologisempi kuin vanha?

Näin uskotellaan vedoten PET-muovin kierrätettävyyteen. Pullot ovat kuitenkin kertakäyttöisiä, toisin kuin lasipullot, jotka täytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Nykyiset muovipullot taas täytetään keskimäärin 18 kertaa.

Mitä eroa on pullojen kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä?

Pullojen uudelleenkäytössä pullot pestään ja täytetään uudestaan. Kierrätys tarkoittaa pullojen tapauksessa ruttaamista ja PET-materiaalin edelleenmyymistä. Tölkit sulatetaan kierrätysalumiiniksi. Peseminen ja uudelleenkäyttö on todistetusti moninkertaisesti ekotehokkaampaa.

Eikö lasipulloa kevyempi alumiinitölkki olekin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto?

Juomapakkausten ympäristökuormitusten arvioinnissa on hyödynnetty juomapakkauksia koskevia elinkaaritutkimuksia. Kierrätettävä alumiinitölkki on uudelleentäytettävää lasipulloa huonompi kolmella kriteerillä (ilmastonmuutos, happamoituminen ja alailmakehän otsoni), parempi yhdellä (vesistön happikato) ja suunnilleen yhtä hyvä toisella, samantyyppisellä vesistön tilaa kuvaavalla kriteerillä (vesistön rehevöityminen).

Suomen alumiinitölkkijärjestelmän kierrätysaste on maailman korkeimpia. Tästä huolimatta alumiinitölkki kuormittaa ympäristöä huomattavasti. Alumiinitölkkijärjestelmän ympäristövaikutuksia kasvattavat ensisijaisesti alumiinin ja tölkkien valmistus mutta myös kierrätys ja kuljetukset. Jos tölkkien käyttö lisääntyy, myös ympäristön kuormitus kasvaa.

Poistuvatko vanhat pullot kokonaan?

Veromuutos vaikuttaa luultavasti niin, että uudelleentäytettävät pullot vähenevät rajusti. Joidenkin arvioiden mukaan noin puolet juomapakkauksista tulee olemaan uudelleentäytettäviä ja noin puolet materiaalina kierrätettäviä.

Miksi järjestelmästä luovutaan?

Suomessa toimii panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edustama pullopooli, jonka jäsenet ovat mukana pullojen kierrätysjärjestelmässä. Pooliin kuulumattomien täytyy maksaa pulloistaan niin sanottu haittavero. Pullopooliin liittyminen on kallista ja sitä pidetään kilpailun esteenä ja monopolisena, joten veromuutoksen katsotaan edistävän vapaata kilpailua.

Muutosta on perusteltu myös ympäristö- ja työllisyyssyillä. Ympäristöministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat alusta pitäen vastustaneet muutosta, koska siitä seuraa enemmän jätettä, ympäristöhaittoja ja luonnonvarojen kulutusta.

Miksi minua pitäisi kiinnostaa?

Kertakäyttöisten pullojen käyttö aiheuttaa huomattavasti enemmän jätettä ja luonnonvarojen tuhlaamista. Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja suosia uudelleen täytettäviä pulloja kertakäyttöisten sijaan.

Mikä ihmeen PET-pullo?

PET on lyhenne polyeteenitereftaliitistä. Se on kestomuovia, jota käytetään ennen kaikkea pakkausteollisuudessa. Se on ohuempaa ja kevyempää kuin nykyiset muovipullot. Avaamisen jälkeen niitä on myös hankala käsitellä. Suomen Palautuspakkaus Oy kutsuu PET-pulloja "kierrätysmuovipulloiksi" ja ne erottaa omasta kierrätysmerkistään vuodesta 2008 alkaen. Me kutsumme niitä ”kertakäyttömuovipulloiksi”.

Mitä juomapakkauksille tapahtuu sen jälkeen, kun vien ne keräykseen?

PET-pullot puristetaan kasaan ja rouhitaan. Rouhe myydään kansainvälisillä uusiomuovimarkkinoilla. Tölkit sulatetaan kierrätysalumiiniksi ja laitetaan myyntiin. Materiaalista voidaan valmistaa vaikka uusia kertakäyttöpulloja.

Mutta nythän myös niin sanotut roskapullot muuttuvat pantillisiksi, eli eikö jätteen määrä vähenekin?

Ei. Vaikka pulloja ei kuskattaisi suoraan kaatopaikalle entiseen malliin, jätteen kokonaismäärä tulee vain kasvamaan. Kun pullot muuttuvat kierrätettäviksi, niitä ei myöskään enää luokitella jätteeksi. Näin luodaan mielikuva jätteen määrän vähenemisestä. Kyse on kaunistelusta, koska materiaali on aina ollut kierrätyskelpoista.

Mistä tunnistaa uudelleen täytettävän muovipullon ja kertakäyttöisen PET -pullon toisistaan?

Kertakäyttöisessä muovipullossa on pullon materiaalin kertova merkki eli kolmionuolet, joiden sisällä on numero 1 ja alla lukee PET. Uudelleentäytettävässä pullossa ei ole materiaalimerkintää.

Toisena tuntomerkkinä on myös se, että kertapullon pohjassa on koloja tai uurteita. Uudelleen täytettävän pullon pohja on lähes tasainen, kevyesti kovera.