Pullonpalautusjärjestelmä uudistuu
Pullopoliisi suosittelee: uudelleen täytettävät palautuspullot Muovinen 0,5 litran pullo (1), muovinen 1,5 litran pullo (2), muovinen 1 litran pullo (3) ja lasinen 0,33 litran pullo (4). Lisäksi lasinen 0,5 litran pullo (ei kuvassa).
Uudelleenpestävät ja –täytettävät panttipullot
Suomalaiset ovat ahkeria pullonpalauttajia: jopa 98% panttipulloista palautuu pestäviksi ja uudelleentäytettäviksi. Lasipullot kiertävät keskimäärin 33 kertaa ja muoviset keskimäärin 18 kertaa. Perinteisessä pullonpalautuksessa pullo siis käytetään hyväksi sellaisenaan useamman kerran: pullot kuljetetaan suoraan takaisin juomatehtaalle, jossa ne pestään, täytetään uudelleen ja kuljetetaan takaisin myytäviksi.
Näitä pulloja esimerkiksi Palautuspakkaus Oy kutsuu ekopulloiksi.
Materiaalina kierrätettävät panttipullot
Vuoden 2008 alussa kertakäyttöisiltä juomapakkauksilta poistuu vero, jos niiden raaka-aine kierrätetään. Tämä näkyy kuluttajalle siten, että uudelleentäytettävien pullojen rinnalle tulee kertakäyttöisiä panttipulloja. Kuluttaja siis vie pullon keräykseen ja saa pantin ihan niin kuin ennenkin, mutta pullo ei enää mene pestäväksi ja uudelleentäytettäväksi.
Kertakäyttöiset pullot valmistetaan PET-muovista, joka on ohuempaa kuin nykyisten muovipullojen muovi. Näitä pulloja esimerkiksi Palautuspakkaus Oy kutsuu kierrätyspulloiksi. Ne puristetaan kasaan ja rouhitaan. Rouhe myydään kansainvälisillä uusiomuovimarkkinoilla.
Vuosina 2005-2007 oli siirtymäkausi, jolloin kierrätettävien juomapakkausten vero oli 8,5 senttiä litralta, kun se aikaisemmin oli 51 senttiä. Sen vuoksi esimerkiksi alumiinitölkkien myynti kasvoi huomattavasti. Myös alumiinitölkit puristetaan kasaan ja paalataan. Sen jälkeen tölkkipaalit kuljetetaan sulattamoon ja sieltä valssattuina levyinä tölkkitehtaaseen.
Veromuutos vaikuttaa luultavasti niin, että uudelleentäytettävät pullot vähenevät rajusti. Arvelujen mukaan tilanne muuttuu Suomessa muistuttamaan Ruotsin nykyistä tilannetta. Ruotsissa noin puolet juomapakkauksista on uudelleentäytettäviä ja noin puolet materiaalina kierrätettäviä. Suomessa tosin kuljetusmatkat ovat pidemmät ja väestöä on vähemmän, joten kertakäyttöpakkausten osuus voi nousta suuremmaksikin kuin Ruotsissa.
Uudelleentäytettävä pullo on parempi
Ympäristöministeriö ja muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto vastustivat veron poistamista kertakäyttöpakkauksilta. Muutoksesta seuraa enemmän jätettä, ympäristöhaittoja ja luonnonvarojen kulutusta.
Tähän asti suomalaiset ovat tuottaneet pakkausjätettä vain noin puolet eurooppalaisesta keskiarvosta. Keskeinen syy on ollut juomapakkausten vero.
Uudistuksen puoltajat, esimerkiksi Kilpailuvirasto ja Päivittäistavarakauppa ry, väittävät muutosta ympäristön kannalta hyväksi muun muassa siksi, että pantittomat PET-muoviset pullot, joihin pakataan esimerkiksi vettä ja mehuja, muuttuvat pantillisiksi, jolloin kaatopaikkajätteen määrä vähenee. Kokonaisjätteen määrä kuitenkin kasvaa huomattavasti.
Miksi toimiva järjestelmä romutetaan?
Veromuutosta perusteltiin vapaan kilpailun edistämisellä. Veroa pidettiin kotimaisen teollisuuden ja suomalaisen kierrätysjärjestelmän suojana ja siten kilpailun esteenä. Edellinen hallitus päättikin poistaa juomapakkausten ympäristöveron huolimatta hallitusohjelmaan kirjoitetusta ekologisen verouudistuksen edistämisestä
Pakkausten kierrätystavoitteet on Suomessa jo kahdesti asetettu osin alemmas kuin mihin asettamishetkellä on jo päästy. Nykyinen hallitus voi kuitenkin korjata virheen tiukentamalla jätteen synnyn ennaltaehkäisyn tavoitteita, palauttamalla veron ennalleen ja laajentamalla sen kaikkiin pakkauksiin Tanskan mallin mukaan.
Lähteet:
- www.palpa.fi
- Luonnonsuojelija 05/06: Kertakäyttöpullot tulevat vuonna 2008
- Nuorten Luonto 5/06: Panttipullot pinteessä.
