Tartu kevättuulen liepeeseen!
Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti. Hupaisana kuin töyhtöhyyppä. Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on?
- Kevät! Kevät! Kevät!
Kevättuuli on lasten oma kevätseuranta. Kevään tuloa tarkkaillaan seuraamalla 12 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea. Havainnot kirjataan kevätkortille, joka palautetaan kesäkuun aikana täytettynä Luonto-Liittoon.
Tartu Kevättuulen liepeeseen. Ennätä kevätretkelle löytämään kevään hyvät tuliaiset. Täytä kevätkorttia sitä mukaa kun löydät kevätretkilläsi seuraavia ihmeitä tai näet jonkun lajin ensimmäistä kertaa keväällä.
Tulosta oma kevätkortti!
Kevätkortin voit tulostaa verkosta (PDF, 1 Mt) tai tilata Luonto-Liiton toimistolta. (Jos tietokoneesi ei osaa avata tulostettavaa kevätkorttia, asenna siihen ilmainen Acrobat Reader-ohjelma.)
Milloin sisilisko nousee kantojen ja puupökkelöiden alta? Milloin siili heittelee märät lehdet talvipesänsä katolta? Kuuletko jo sammakon kurnutusta? Pian nokkosperhonen ahmii kevätnälkäänsä mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Kevät on täällä ennen kuin huomaatkaan!
Kevätretkelle voit lähteä yksin, kaksin, luontokerhosi, etsivätoimistosi tai luokkasi kanssa. Kevätretki voi olla pieni kierros kotipihalla tai pidempi eväsretki lähimetsään tai rannalle. Ota kevätkortti mukaasi, ja merkitse sille havaintosi allaolevista lajeista.
Sivun lajipiirrokset: Milja Laine
1. Auringonkeltainen
leskenlehti kukkii varhain keväällä pelloilla
ja tien vieruksilla. Lehdet se kasvattaa vasta kesällä. Leskenlehden
kukka on oikeasti kukinto: vieri vieressä kasvaa monta pientä kukkaa.
Montako kukkaa laskit?
2. Ojan
varrella kukkivan rentukan tunnistat kirkkaan keltaisista kukista ja tumman
vihreistä lehdistä. Rentukka on kerännyt viime kesänä vararavintoa
juurakkoonsa ja voi sen avulla ottaa pikalähdön kevääseen.
Muut kosteiden paikkojen kasvit kukkivat vasta kesällä. Poimi
rentukoita silmilläsi, ota valokuva tai piirrä rentukka vihkoosi. Rentukka on
näet myrkyllinen.
3. Koivu vihertää. Vain ohut vahainen suojalehti on piilottanut pienet
hiirenkorvat talven pakkasilta. Koivua syömällä moni eläin
on selvinnyt talven yli. Jänis ja myyrä ovat nakertaneet sen kuorta.
Teeri on napsinut sen silmuja. Näetkö sinä koivun lähellä eläimen,
joka voisi syödä koivua? Minkä?
4. Kekomuurahaisen löydät kevätpuuhissa metsästä. Työläiset
rakentavat jo pesää, kun muurahaiskuningatar ja koiraat lepäilevät
vielä keon uumenissa. Tiesitkö, että kekomuurahaisen pesää voi
käyttää apuna suunnistuksessa? Keko on usein puun tai kiven eteläpuolella,
koska siellä aurinko lämmittää mukavasti.
5. Leppäkertun ensimmäinen kesä kuluu kirvoja syöden. Vasta
seuraavana kesänä se lisääntyy. Leppis on ihmisen kannalta
hyödyllinen, sillä kirvat ovat monen puutarhan vitsauksena. Montako
täplää löydät leppäkertun siivistä? Pisteiden lukumäärän mukaan on nimetty eri leppäkerttulajeja.
Jos pisteitä on seitsemän, olet löytänyt seitsenpistepirkon.
6. Nokkosperhonen on kevään ensimmäinen perhonen. Se on talvehtinut
vintillä tai rakennuksen suojassa. Kevätnälkäänsä se
etsii mettä pajunkisoista ja leskenlehdistä. Jos
perhonen päästää sinut
lähelleen olet onnekas, tai perhonen on vielä kohmeinen.
7. Sisilisko on maailman pohjoisin matelija. Se on vaihtolämpöinen ja
tarvitsee auringon lämpöä päästäkseen hyönteisjahtiin.
Siksi sen voi nähdä kivellä paistattelemassa. Hädässä ja
hämäyksen vuoksi sisilisko voi pudottaa häntänsä. Varo
siis säikyttämästä sitä.
8. Sammakko on talvehtinut ojan tai lammen pohjamudassa. Kun jäät ovat sulaneet
se kömpii esiin: on aika kokoontua kutemaan. Sammakon
kutupaikat ovat
vuodesta toiseen samat. Kuuntele huhti- toukokuun iltoina
kurnutusta kosteikkojen ja lammikoiden lähistöllä. Kuulitko
sammakon kurnutusta? Näitkö sammakon kutua?
(Muista: Sammakko on rauhoitettu eläin, joten sen kutuun ei saa koskea.)
9. Varis on viettänyt talven Etelä-Ruotsissa tai Tanskassa. Osa variksista
pysyy meillä koko talven. Muuttovariksia ei voi erottaa meillä viipyvistä,
ellei näe niiden saapuvan suoraan mereltä. Osaatko
erottaa variksen ja harakan toisistaan? Kummalla on harmaat selkä ja vatsa?
10. Töyhtöhyypällä on
nimensä mukaisesti näkyvä töyhtö päälaella.
Tämä mustavalkoinen pulun kokoinen lintu voi saapua ensimmäiselle
tiedustelulennolle Suomeen jo varhain keväällä. Jos kevät
ei ole vielä ihan valmis, se voi kääntyä kannoillaan
ja tulla takaisin vasta pälvien ilmaannuttua pelloille ja rannoille.
Töyhtöhyyppä lentää pyöreäpäisillä siivillään
nykivästi mutta hyvin taitavasti. Osaatko piirtää töyhtöhyypän
lentoreitin?
11. Pitkäpyrstöinen
västäräkki on viettänyt talvea
Välimerellä. Hyönteissyöjän ei kannata ilmestyä maisemiin,
ennen kuin horroksesta heränneet hyönteiset ovat lennossa. Näet
västäräkin pyrähtelemässä rannan lähellä tai
aukealla paikalla. Kun västis on paikalla on kesäkin
kohta!
12. Siili on viettänyt talven horroksessa talvipesässään. Nyt
sillä on kiire etsiä kumppani. Poikaset on laitettava alulle ja kasvatettava
syksyyn mennessä niin pulskiksi, että ne selviävät talvihorroksesta.
Siili on yöeläin ja lähtee liikkeelle iltahämärän
aikaan. Miten sinä voisit auttaa siiliä? Keksisitkö autoilijoille
liikennemerkin, jolla varoitat horroksesta heränneistä siileistä?